EKP:n johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen alustus Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
Bryssel, 8.4.2025
Minulla on ilo jatkaa täällä tänään keskustelua digitaalisesta eurosta.
Sen käyttöönottoon on monia painavia syitä, jotka kaikki liittyvät samaan perusperiaatteeseen: EU:n strategisen riippumattomuuden vahvistamiseen.
Haluaisin tänään tarkastella, mitä strateginen riippumattomuus tarkoittaa päivittäisessä maksamisessa tuiki tärkeän käteisen ja digitaalisen euron kannalta.
Kansainvälisen toimintaympäristön ennakoitavuus on heikentynyt ja vaatii meiltä konkreettisia toimia.
Maksaminen digitaalistuu hyvää vauhtia.[1] Kuluttajat maksavat ostoksensa yhä useammin digitaalisilla maksuvälineillä, ja verkko-ostaminen lisääntyy kaiken aikaa. Huomattava osuus digimaksuista suoritetaan kuitenkin EU:n ulkopuolisten yritysten välityksellä. Euroalueella on tällä hetkellä 13 maata, joissa myymäläostokset suoritetaan ainoastaan mobiilisovelluksilla tai kansainvälisten yhtiöiden maksukorteilla.[2] Jopa silloin kun kansallisia maksukorttijärjestelmiä on olemassa, kortit ovat yhdistelmäkäytössä kansainvälisten maksukorttijärjestelmien kanssa, jotta euroalueella voidaan maksaa rajat ylittäviä maksuja. Tämä voi luoda lähitulevaisuudessa riippuvuutta muista yksityisten yritysten tarjoamista maksuvälineistä, kuten EU:n ulkopuolisista stablecoin-valuutoista.
EU on maksamisessa liian riippuvainen sen ulkopuolisista yrityksistä. Tämä heikentää sen häiriönsietokykyä ja rahajärjestelmämme riippumattomuutta.[3] Se myös korostaa, miten kiireellinen tarve digitaalisen euron käyttöönotolle on. Jos sitä ei oteta käyttöön, EU menettää mainion tilaisuuden ja altistuu myös huomattaville riskeille.
Käteisellä voivat maksaa kaikki, ja se tuo turvaa häiriötilanteisiin
Käteinen on edelleen EU:n rahoitusjärjestelmän kulmakivi, vaikka yhä useampi yritys ja yksityishenkilö suorittaa maksunsa nykyisin digitaalisesti. Käteinen on myös tällä hetkellä ainoa riippumaton maksuvälineemme.
Käteisen kysyntä on pysynyt vahvana.[4] Siksi on huolehdittava, että käteinen on vastedeskin kätevä, turvallinen ja kaikkialla hyväksytty maksuväline ja arvon säilyttäjä.
Käteisellä maksettaessa kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa. Käteisellä on myös tärkeä rooli maksujärjestelmän ja talouden kestokyvyn säilyttäjänä. Se on luotettava maksuvaihtoehto kriiseissä, kuten kyberhyökkäysten tai sähkökatkojen aikoina. Tämän osoittivat esimerkiksi joitakin euroalueen maita viime vuonna koetelleet luonnonkatastrofit.
Siksi eurojärjestelmä on sitoutunut takaamaan, että käteistä on hyvin saatavilla myös jatkossa ja että se hyväksytään maksuvälineenä koko EU:ssa. Olemme ottaneet käyttöön laajan käteisstrategian[5], ja euroseteleitä uudistetaan parhaillaan, jotta ne vastaavat tulevaisuuden tarpeita.
EKP on lisäksi erittäin tyytyväinen asetusehdotukseen, joka koskee euroseteleiden ja ‑kolikoiden asemaa laillisena maksuvälineenä. Lausunnossamme jo todettiin, että asetuksessa tulisi selkeästi kieltää vähittäiskauppiaita tai palveluntarjoajia sulkemasta käteismaksumahdollisuus etukäteen pois yksipuolisin toimin. Jäsenvaltioiden tulisi myös velvoittaa pankkisektori tarjoamaan välttämättömät käteispalvelut sekä henkilö- että yritysasiakkailleen, jotta eurokäteistä voi nostaa ja tallettaa kätevästi koko euroalueella.[6]
EU:n strategista riippumattomuutta digimaksuissa on lisättävä geopoliittisen tilanteen muuttuessa
Meidän on varmistettava, että eurooppalaisilla on käytettävissään turvallinen ja luotettava digitaalinen maksuväline, joka täydentää käteistä ja tarjoaa sen keskeiset hyödyt myös digiympäristössä. Digitaalisten maksujen suosio kasvaa koko ajan, eikä useimmissa maksutilanteissa enää riitä, että käteistä on saatavilla ja se hyväksytään maksuvälineeksi kaikkialla. Esimerkiksi yli kolmannes maksuista suoritetaan jo verkkokaupoissa. Niissä ei voi kuitenkaan maksaa käteisellä eikä usein käyttää eurooppalaista maksupalvelua.[7] Joudumme siis turvautumaan EU:n ulkopuolisiin maksujärjestelmiin. Tämä rakenteellinen heikkous on korjattava.
EU ei voi nojautua liikaa ulkomaisiin maksuratkaisuihin. Geopoliittisten jännitteiden kasvaessa se tekee meidät riippuvaisiksi EU:n ulkopuolisten tahojen hyväntahtoisuudesta. On jo käynyt hyvin selväksi, että riippumattomuus puolustuksessa ja energia-alalla on turvattava kiireesti. Aivan yhtä kiireellinen on tarve taata riippumattomuus olennaisissa palveluissa, kuten päivittäisessä maksamisessa. Jos näin ei tehdä, olemme alttiina geopoliittisille uhille ja voimme menettää rahajärjestelmämme riippumattomuuden. Viimeaikainen kansanvälinen kehitys vain korostaa näitä riskejä.
Tukeutuminen EU:n ulkopuolisiin maksupalveluntarjoajiin heikentää myös taloudellista potentiaaliamme ja kilpailukykyämme. Koska maksamisen markkinat ovat EU:ssa hajanaiset, eurooppalaiset maksupalveluyritykset eivät useinkaan kykene tarjoamaan palvelujaan koko EU:ssa. Tästä hyötyvät ne EU:n ulkopuoliset yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan palvelujaan koko EU:ssa ja laajemminkin.
Markkinoidemme hajanainen rakenne myös koituu meille kalliiksi. Niin ei tarvitse kuitenkaan olla – voimme itse päättää maksamisen markkinoiden yhtenäisyydestä.
Tilastojen mukaan kotimaiset maksukortit menettävät markkinaosuuttaan kaikkialla EU:ssa[8], ja kansainväliset korttiyhtiöt perivät suuria palkkioita eurooppalaisilta pankeilta ja kauppiailta[9].
Lisäksi PayPalin, Apple Payn ja muiden digitaalisten lompakoiden suosio on kasvussa, mikä lisää eurooppalaisten pankkien maksujen ja tietojen virtaamista EU:n ulkopuolelle.
Yhdysvaltain uuden hallinnon tuoreet toimenpiteet kryptovarojen ja dollarin arvoon sidottujen stablecoinien edistämiseksi herättävät huolta EU:n rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja strategisesta riippumattomuudesta. Ne voivat lisätä palkkioiden ja tietojen virtaamista EU:n ulkopuolelle. Myös euromääräisten talletusten siirtäminen Yhdysvaltoihin voi lisääntyä ja dollarin asema ulkomaanmaksuissa vahvistua entisestään. Samaan aikaan yksityiset yritykset hyväksyvät yhä avoimemmin stablecoineja asiakasmaksuihinsa. Tälläkin voi olla kauaskantoisia vaikutuksia rahajärjestelmämme riippumattomuudelle.[10]
Riippumattomuuden säilyttäminen mainituissa haasteissa edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Sen kulmakivenä olisi digitaalinen euro – EU:n lainsäädäntöön perustuva riippumaton, eurooppalainen maksuväline.
Digitaalisella eurolla euroalue varmistaisi, että se voi pitää taloutensa tulevaisuuden omissa käsissään. Digitaalinen euro olisi turvallinen ja kaikkialla hyväksytty digitaalinen maksuvaihtoehto, joka soveltuisi kaikkiin maksutilanteisiin ja olisi ennen kaikkea EU:n omassa hallinnassa. Tämä vähentäisi riippuvuuttamme EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista. Digitaalinen euro myös rajoittaisi EU:n ulkopuolisiin valuuttoihin sidottujen stablecoinien mahdollisuutta tulla yhteiseksi vaihdon välineeksi euroalueella.[11]
Digitaalinen euro tarjoaisi eurooppalaisille kuluttajille vaivattoman ja turvallisen digitaalisen maksuvaihtoehdon kaikkiin maksutarpeisiin koko euroalueella. Se takaisi myös maksujen yksityisyyden.[12] Se suojaisi eurooppalaisia kauppiaita kansainvälisten maksukorttiyhtiöiden perimiltä kohtuuttomilta maksuilta. Se myös vahvistaisi kauppiaiden asemaa palkkioneuvotteluissa.[13]
Digitaalinen euro toisi lisäksi päivittäiseen maksamiseen varmuutta, sillä kuluttajat ja kauppiaat voisivat käyttää sitä myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.
Digitaalinen euro tarjoaisi eurooppalaisille maksupalveluntarjoajille tilaisuuden toimia jälleen itsenäisesti,[14] eikä se kilpailisi yksityisen sektorin hankkeiden kanssa. Siinä hyödynnettäisiin synergiaetuja, jolloin yksityisen sektorin hankkeita olisi helpompi laajentaa EU:ssa. Näin voitaisiin poistaa markkinoiden nykyisen hajanaisuuden taustalla olevia ongelmia.
Voitaisiin esimerkiksi luoda integroitu ratkaisu, joka mahdollistaisi yksityisellä sektorilla kehitettyjen palvelujen tarjoamisen koko euroalueella. Palvelut kattaisivat tehokkaasti kaikki käyttötapaukset digitaalisen euron yhteisten standardien ansiosta.
Ihmisten ei tarvitsisi etsiä EU:n ulkopuolisia maksuvaihtoehtoja. Eurooppalaiset pankit säilyttäisivät asiakkaansa ja saisivat riittävän korvauksen tarjoamistaan palveluista.
Maksaminen on nopeassa muutoksessa. Siksi digitaalista euroa koskevaa lainsäädäntöä on vietävä eteenpäin juuri nyt.
Tämä käy päivä päivältä yhä selvemmäksi. Jos emme tartu toimeen, voi käydä niin, että menetämme rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin hallinnan, riippuvuutemme EU:n ulkopuolisista järjestelmistä kasvaa ja pankki- ja luottojärjestelmissämme ilmenee käyttökatkoksia. Jos digitaalinen euro viivästyy, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tällaisten riskien vähentämiseksi hidastuu. EU:n kansalaiset luottavat siihen, että pidämme EU:n muutoksen kärjessä emmekä jää vain sivustakatsojiksi.
Digitaalisen euron hanke etenee suunnitellusti
Tarkastelen seuraavaksi hankkeen teknistä kehitystä.
Digitaalisen euron käyttötapojen, laillisen maksuvälineen aseman ja yksityisyyden suojan kannalta on tärkeää saada lainsäädäntö valmiiksi. Itse hanke etenee aikataulun mukaisesti, ja valmisteluvaihe on saatu lähes päätökseen.[15]
Laadimme parhaillaan markkinaosapuolten kanssa digitaalisen euron sääntökirjaa, joka sisältää maksukäyttöä koskevat yhteiset säännöt, standardit ja menettelyt.[16] Olette aiemmin tiedustelleet, mitä hyötyä digitaalisesta eurosta olisi yksityiselle sektorille. Sääntökirjan pohjalta eurooppalaiset maksupalveluntarjoajat voivat laajentaa toimintansa koko euroalueelle ja käyttää hyväkseen digitaalisen euron avoimia standardeja ja laillisen maksuvälineen asemaa. EU:n lainsäädäntöelinten hyväksyttyä standardit ne voidaan viimeistellä, ja markkinaosapuolet voivat käyttää niitä jo ennen digitaalisen euron mahdollista liikkeeseenlaskua.[17] Näin sekä kauppiaat että kuluttajat voivat hyötyä digitaalisesta eurosta aivan alusta alkaen. Sääntökirjan edistymisestä julkaistaan myöhemmin tällä viikolla väliraportti.
Digitaalisen euron hankkeessa on ennen kaikkea varmistettava, että rahoitusjärjestelmä pysyy vakaana. Tämä on yksi keskeisistä tavoitteistamme – eli olemme huomioineet esiin tuomanne huolet. Kuten edellisessä kokouksessamme mainitsin, parhaillaan kehitettävillä menetelmillä luodaan vankka analyyttinen pohja digitaalisen euron saldorajoituksen määrittämiseen.[18] Menetelmien perustana ovat lainsäädäntöluonnoksessa mainitut kolme pilaria: käytettävyys, rahapolitiikka ja rahoitusjärjestelmän vakaus. Menetelmiä kehitetään markkinoiden kaikilta sidosryhmiltä saadun palauteen pohjalta. Työn tulokset on tarkoitus julkaista kesällä. Alustavien havaintojen mukaan digitaalisen euron käyttö päivittäismaksuissa ei heikennä rahoitusjärjestelmän vakautta, pankkivalvontaa eikä rahapolitiikkaa.
EU:n riippumattomuus maksamisessa pyritään palauttamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisin toimin. Toimet onnistuvat todennäköisemmin, jos ne myös edistävät innovaatioita – kuten jotkut teistä ovat jo todenneetkin. Siksi julkaisimme viime lokakuussa digitaalisen euron innovaatiokumppanuuksia koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön.[19] Sen ensisijaisena tavoitteena on kokeilla ehdollisia maksuja ja muita innovatiivisia maksutilanteita. Tutkimme esimerkiksi, voisivatko kuluttajat maksaa tietystä palvelusta vasta sen saatuaan. Näin pystyttäisiin välttämään pitkät ja epävarmat takaisinmaksumenettelyt.
Kiinnostuksenilmaisupyyntö on herättänyt suurta mielenkiintoa markkinoiden eri sektoreilla. Noin 100 hakijaa on jo ilmoittanut haluavansa kokeilla uusia käyttötapauksia ja teknisiä ratkaisuja.[20] Innovaatiokumppanuuksista hyötyvät viime kädessä kaikki digieuropalvelujen tarjoajat ja käyttäjät. Palveluntarjoajat voivat laajentaa asiakaskuntaansa ja tuottopohjaansa, ja käyttäjät hyötyvät innovatiivisista maksuvaihtoehdoista.
Lisäksi yksityisyyden suojaan, käyttöön ilman verkkoyhteyttä ja toimintahäiriöiden sietokykyyn liittyvät tekniset selvitykset etenevät hyvää vauhtia. Meneillään on myös hankintamenettely, jonka päätteeksi tehdään puitesopimuksia digitaalisen euron palvelujen mahdollisten tarjoajien kanssa.[21]
Lisäksi olemme käynnistäneet laajan käyttäjätutkimuksen, jolla kartoitetaan käyttäjien mieltymyksiä ja taataan, että digitaalisesta eurosta on heille selkeää hyötyä.[22] Tämä tarve tuotiin esiin myös EKP:n vuosikertomuksesta äskettäin annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa.[23]
Yhteenveto
On loppusanojen aika.
Toimeen on tartuttava nyt. Digitaalista euroa ja käteisrahan laillista maksuvälineasemaa koskevien asetusehdotusten käsittelyssä on edettävä nopeasti. Vain siten voimme parantaa maksujärjestelmien häiriönsietokykyä ja lopettaa kasvavan riippuvuuden EU:n ulkopuolisista yhtiöistä.
Olemme korostaneet EU:n strategista riippumattomuutta digitaalisen euron hankkeen alusta lähtien.[24] Myönteistä on, että niin EU:n lainsäädäntöelimet kuin EKP ovat viime vuosina työskennelleet ahkerasti riippumattomuuden eteen.
Digitaalinen euro on EU:n julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanke, ja teillä lainsäätäjillä on keskeinen rooli sen toteuttamisessa. Nyt on aika tehdä EU:sta strategisesti riippumaton myös maksamisessa.
Digitaalisen euron hankkeen onnistuminen edellyttää tehokasta ja ennakoivaa lainsäädäntöä. EKP on valmis tukemaan parlamenttia teknisissä kysymyksissä lainsäädäntökäsittelyn edetessä. Pidämme teidät tietenkin myös ajan tasalla hankkeen edistymisestä.
Maailma muuttuu nopeasti. Näyttäkäämme eurooppalaisille, että tartumme haasteisiin päättäväisesti, suojaamme yhteisen rahamme ja takaamme ihmisten vapauden maksaa haluamallaan tavalla.
Kiitos mielenkiinnostanne.
Ks. Euroalueen kuluttajien maksutapatutkimus Study on the payment attitudes of consumers in the euro area (SPACE), EKP, joulukuu 2024.
Ks. Report on card schemes and processors, EKP, helmikuu 2025. Lisäksi vain muutamalla EU-maalla on verkko-ostamista varten kotimainen maksuvaihtoehto.
EKP:n tuoreimmat maksutilastot osoittavat, että vuoden 2024 alkupuoliskolla kansainvälisten maksukorttijärjestelyjen osuus oli 66 % kaikista sähköisesti käynnistetyistä maksutapahtumista, jotka suoritettiin euroalueella myönnetyillä maksukorteilla (61 % vuonna 2022).
Euroseteleitä on tällä hetkellä liikkeessä vähän alle 1 600 miljardin euron arvosta. Eurosetelien kierto on nopeaa: vuonna 2024 pankit toimittivat asiakkailleen lähes saman verran eli vähän yli 1 600 miljardin euron edestä euroseteleitä.
Eurojärjestelmän käteisstrategian tarkoituksena on varmistaa, että käteistä on jatkossakin hyvin saatavilla ja se hyväksytään sekä maksuvälineenä että arvon säilyttäjänä. Ks. myös EKP:n lehdistötiedote ”EKP valitsi uusille euroseteleille kuva-aiheet”, 31.1.2025.
Näin oikeusvarmuus säilyy yksityishenkilöiden välisissä maksuissa ja toimitaan digitaalista euroa koskevaan asetusehdotukseen sisältyvien säännösten mukaisesti. Ks. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta, Euroopan komissio, COM(2023) 364 final, 28.6.2023, sekä Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 13 päivänä lokakuuta 2023, ehdotuksesta asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta (CON/2023/31).
Ks. alaviitteessä 1 mainittu tutkimus.
Ks. Report on card schemes and processors, EKP, helmikuu 2025.
Ks. ”EU businesses’ competitiveness impacted by current cards payments landscape – a call for urgent action”, EuroCommercen kannanotto, 8.7.2024.
Esimerkiksi PayPal on ilmoittanut suunnittelevansa oman stablecoinin tarjoamista yli 20 miljoonalle pienelle ja keskisuurelle myymälälle vuoden 2025 loppuun mennessä. Uuden valuutan nimi on PayPal USD (PYUSD). Sen avulla kauppiaat voivat maksaa tavarantoimittajilleen stablecoineilla. Yritysten ei enää tarvitse lähettää maksuja perinteisten pankkiverkostojen kautta, vaan ne voivat suorittaa PYUSD-pikamaksun ilman välikäsiä. PYUSD-maksua voidaan käyttää kaikkialla, jossa PayPalin käyttö on mahdollista. Sen piiriin kuuluisi siis miljoonia kauppiaita eri puolilla maailmaa. Kauppiaat voivat jo nyt hyväksyä PYUSD-maksuja, joita asiakkaat suorittavat verkkokaupoissa ja myyntipisteiden maksupäätteillä.
Ks. myös P.R. Lanen puhe ”The digital euro: maintaining the autonomy of the monetary system” University College Cork Economics Societyn konferenssissa Corkissa 20.3.2025.
Digitaalista euroa voisi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä eli silloinkin, kun yhteys on heikko tai kokonaan poikki. Tällöin käyttäjä joutuisi ennen maksua siirtämään rahaa ilman verkkoyhteyttä toimivalle maksutililleen, ja varat tallennettaisiin hänen käyttämäänsä laitteeseen. Maksu suoritettaisiin ilman kolmansia osapuolia. Lisätietoa yksityisyydestä on M.G.A. Damanin artikkelissa ”Making the digital euro truly private”, EKP:n blogi, 13.6.2024.
Digitaalisen euron jakelusta vastaavat yritykset voisivat laskuttaa jakelupalvelut kauppiailta, kuten muissakin maksujärjestelmissä nykyisin tehdään. Digitaalista euroa koskevan Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan kauppiaiden ja maksupalveluyritysten veloittamille hinnoille asetettaisiin yläraja. Eurojärjestelmä vastaisi digitaalisen euron skeeman ja infrastruktuurin perustamiskuluista samaan tapaan kuin setelien tuotannossa ja liikkeeseenlaskussa.
Markkinoilla on käynnistetty useita yleiseurooppalaisiin ratkaisuihin tähtääviä hankkeita. Esimerkiksi 14 pankkia Ranskasta, Saksasta, Belgiasta, Alankomaista ja Luxemburgista yrittävät vahvistaa uuden Wero-brändin markkina-asemaa osana eurooppalaisen maksamisen edistämishanketta (European Payments Initiative, EPI). Wero tarjoaa tällä hetkellä ratkaisuja yksityishenkilöiden välisiin ja verkkomaksuihin (siellä missä ne hyväksytään). Vaikka kehitys on myönteistä, Weroa ei voi vielä juurikaan käyttää EU:ssa, eikä myyntipisteissä suoritettaviin maksuihin ole tulossa lähimaksuominaisuutta. Samaan aikaan Bancomat, Bizum ja MB WAY ovat luoneet EuroPA-maksuratkaisun (European Payments Alliance). Ne tarjoavat palveluja, joilla EuroPAn käyttäjät Italiassa, Portugalissa, Espanjassa ja Andorrassa voivat lähettää ja vastaanottaa rahaa nopeasti matkapuhelinnumerolla. Kansallisten maksujärjestelmien yhteentoimivuus tarjoaa mahdollisuuden liittää erillisiä järjestelmiä toisiinsa. Ratkaistavana on kuitenkin vielä merkittäviä tekniikkaan, sääntelyyn ja käyttäjiin liittyviä haasteita, jotta maksamiskokemus olisi aidosti integroitu ja saumaton. Haasteita aiheuttavat etenkin maksutilanteet myyntipisteillä ja verkkokaupoissa. Tällaisissa EU:n yksityisen sektorin hankkeissa voitaisiin hyödyntää digitaalisen euron avoimia standardeja ja laillisen maksuvälineen asemaa. Näin sen käyttö voitaisiin laajentaa uusiin maihin, ja uudenlaiset käyttötapaukset voitaisiin ratkaista kustannustehokkaammin.
Ks. Progress on the preparation phase of a digital euro – Second Progress Report, EKP, 2.12.2024.
Eurojärjestelmä on perustanut digitaalisen euron sääntökirjan kehittämisryhmän (Rulebook Development Group), jonka tarkoituksena on koota palautetta rahoitussektorilta, kuluttajilta ja kauppiailta. Ryhmään kuuluu 22 rahoituksen ja maksamisen asiantuntijaa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Ks. ”Members of the Rulebook Development Group”, EKP, 15.2.2023. Lisätietoja on myös Piero Cipollonen kirjeessä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle Aurore Lalucqille ”Update on work of digital euro Rulebook Development Group”, 5.9.2024.
Digitaalisen euron sääntökirja sisältäisi koko euroalueella sovellettavat yhteiset standardit. Yksityisen sektorin toimijat voisivat käyttää digieuron hyväksyntästandardeja vapaasti ja kehittää niiden pohjalta palvelujaan. Näin ne voisivat saada palveluilleen yleiseurooppalaisen teknisen hyväksynnän, mikä johtaisi kustannushyötyyn ja yhdentäisi EU:n maksamisen markkinoita entisestään. Kun yksityisten toimijoiden tarjoamien palvelujen maantieteellinen kattavuus ja tuotevalikoima laajenevat, niiden on helpompi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Vaikka tekninen hyväksyntä olisikin taattu, kaupallisia sopimuksia tarvittaisiin edelleen.
EKP kehittää kansallisten keskuspankkien ja kansallisten valvontaviranomaisten asiantuntijoiden kanssa kattavia menetelmiä, joilla digitaalisen euron saldorajoitusta voidaan säädellä. Euromaksualueen vähittäismaksuneuvoston jäsenjärjestöt kertoivat 16.7.2024 pidetyssä teknisessä kokouksessa näkemyksiään saldorajoituksen säätelyyn vaikuttavista tekijöistä. Näkemykset otettiin huomioon kehitystyössä. Ks. ”Preliminary methodology for calibrating holding limits”, EKP, 10.12.2024.
Ks. ”Call for expressions of interest in innovation partnerships for the digital euro”, MIP News, EKP, 31.10.2024.
Hakemuksen jätti 25 startup-yritystä, 18 tietotekniikkayritystä, kymmenen muuta maksupalveluntarjoajaa, yhdeksän yliopistoa ja viisi pankkia. Uusia käyttötapauksia ovat muun muassa 1) älypuhelimen käyttö lähiliikenteessä kulkuvälineeseen saapumisen ja sieltä poistumisen yhteydessä, jolloin lippumaksusta voi saada hyvitystä, jos vuoro viivästyy, ja 2) kuluttajan oikeus perua tilauksia – mikä tällä hetkellä ei ole aina läpinäkyvä prosessi.
Potentiaalisten palveluntarjoajien valintaprosessi käynnistyi vuonna 2024. Julkaisimme hakemuspyynnön, jonka tarkoituksena on laatia eurojärjestelmän ulkopuolisten toimittajien kanssa puitesopimukset digitaalisen euron viidestä komponentista: 1) alias-hakukomponentti, 2) maksutiedonvaihdon suojakomponentti, 3) petostentorjunta- ja riskienhallintakomponentti, 4) offline-komponentti sekä 5) digitaalisen euron sovellus ja siihen liittyvät ohjelmistotyökalut. Muut komponentit, kuten maksujen selvitys, tilattaisiin eurojärjestelmän sisäisiltä toimijoilta. Lisätietoja on Piero Cipollonen kirjeessä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle Irene Tinaglille ”Update on work of digital euro Rulebook Development Group and start of selection procedure for potential digital euro providers”, 3.1.2024.
EKP on tilannut eräältä asiantuntijayritykseltä laajan käyttäjätutkimuksen, joka käynnistyi syyskuussa 2024. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa käyttäjien mieltymyksistä digitaalisen euron arvolupauksen parantamiseksi. Tutkimuksen painopisteinä ovat muun muassa 1) laajasta väestöstä tehtävä yleinen segmentointianalyysi digitaalisen euron potentiaalisten käyttäjien ja heidän tarpeidensa määrittämiseksi, 2) käyttäjien saldorajoitusmieltymykset, jotka otetaan huomioon saldorajoituksen säätelymenetelmiä koskevassa teknisessä työssä, ja 3) huonompiosaisten ryhmien ja pienmyymälöiden parissa tehtävät perusteelliset selvitykset. Menetelminä käytetään muun muassa kyselyjä, fokusryhmiä, vertaishaastattelua ja verkkoyhteisöä, joka nopeuttaa käyttäjien mielipidetiedusteluja. Tutkimuksen tulokset on määrä julkaista vuoden 2025 puolivälissä.
Ks. Euroopan parlamentin MIETINTÖ Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2024, 22.1.2025.
Ks. Report on a digital euro, EKP, lokakuu 2020.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle