Vastauksia kysymyksiin

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki. Tärkein tehtävämme on hintavakaus, jota pidämme yllä lähinnä muuttamalla tarvittaessa ohjauskorkoja.

Vastaamme myös pankkien valvonnasta yhteisessä valvontamekanismissa.

Avoimuus, riippumattomuus ja tilivelvollisuus ovat toimintamme perusperiaatteita.

Tällä hetkellä virallisia kieliä on EU:ssa 24, ja meihin voi olla yhteydessä millä tahansa niistä. EKP:n viestinnän kieli valitaan kohdeyleisön ja tilanteen mukaan. EKP:n säädökset julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Työkielenä EKP:ssä on englanti.

EKP:n omistavat EU-maiden kansalliset keskuspankit. Kunkin kansallisen keskuspankin osuus EKP:n pääomasta vastaa kyseisen maan osuutta koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Nämä kaksi tekijää otetaan huomioon samassa suhteessa. Euron käyttöön ottaneet maat maksavat muita EU-maita suuremman osan pääomasta. Näistä tekijöistä muodostuu EKP:n pääoman jakoperuste, jonka avulla kunkin maan maksuosuus lasketaan.

EKP tuottaa voittoa tai tappiota, aivan kuten muutkin laitokset. EKP:n nettovoitot ja -tappiot jaetaan euroalueen maiden keskuspankkien kesken. Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännön mukaan enintään 20 prosenttia voitosta voidaan pitää yleisrahastossa. Loput voitosta on jaettava euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin. EKP:n mahdolliset tappiot voidaan kattaa yleisrahastosta, kyseisen vuoden tuotoista tai kullekin kansalliselle keskuspankille kohdennetuista rahamääristä.

Rahapolitiikalla tarkoitetaan kaikkia toimia, joilla EKP vaikuttaa lainojen hintaan ensisijaisen tavoitteensa eli hintavakauden saavuttamiseksi. Tärkeimpänä rahapolitiikan välineenä ovat EKP:n ohjauskorot. Ne vaikuttavat muihin korkoihin koko euroalueen taloudessa, kuten korkoihin, joilla liikepankit lainaavat rahaa yksityishenkilöille ja yrityksille. Ohjauskorkojen muutokset vaikuttavat tavaroiden ja palvelujen kysyntään, joka puolestaan vaikuttaa inflaatioon – tosin viipeellä. EKP:llä on myös muita välineitä, joilla hintavakaustavoite pyritään saavuttamaan.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 mukaan hintavakaus on EKP:n ensisijainen tavoite. EKP katsoo, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on 2 prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI).

Kun hintakehitys pysyy vakaana, yritykset tekevät enemmän investointeja ja kuluttajien on helpompi suunnitella hankintojaan. Myös luottamus yhteiseen rahaan säilyy, kun tietyllä euromäärällä voi hankkia aina saman määrän tavaroita ja palveluja.

Jotta voimme ylläpitää hintavakautta, tarvitsemme luotettavan tavan mitata inflaatiota. Mittaamme inflaatiota tarkastelemalla satojen sellaisten tavaroiden ja palvelujen hintoja, joihin ihmiset kuluttavat rahaa – ruokaa, vaatteita, energiaa, matkapuhelinliittymiä, junalippuja ja asuntovuokria. Tavoitteena on saada hyvä yleiskuva hintojen muuttumisesta taloudessa.

Hyvän yleiskuvan antaa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI), joka on tarkoituksenmukaisin kuluttajahintojen mittari. Sillä mitataan siis muutoksia euroalueen kotitalouksien ostamien kulutustavaroiden ja palvelujen hinnassa.

YKHI on yhdenmukaistettu, eli kaikissa EU-maissa indeksi laaditaan samojen tilastomenetelmien mukaisesti. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat vertailukelpoisia. 

YKHI:n laativat Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset yhdenmukaisilla tilastomenetelmillä.

Nyt, kun inflaatio on lähestymässä kahden prosentin tavoitetta, EKP on laskenut korkoja. Korot pidetään kuitenkin tasolla, jolla varmistetaan inflaation palautuminen tavoitteeseen kestävästi. Tämä on tärkeää, koska korkea inflaatio hankaloittaisi sekä ihmisten että yritysten tilannetta.

EKP:n tehtävänä on huolehtia hintatason vakaudesta euroalueella. Jos inflaatio on liian nopeaa – eli hinnat nousevat liian nopeasti – korkojen nostaminen auttaa palauttamaan sen EKP:n kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. EKP nosti korkoja inflaation taltuttamiseksi heinäkuusta 2022 syyskuuhun 2023. Hinnat eivät enää nousee yhtä nopeasti, joten EKP päätti laskea korkoja vähitellen. Inflaatio ei kuitenkaan ole vielä palautunut tavoitteeseen.

Yhteisen pankkivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että EU:n pankkijärjestelmä on vakaa ja luotettava. Tarkoituksena on myös edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta ja valvoa pankkeja yhdenmukaisesti.

Yhteinen valvontamekanismi (YVM) tarkoittaa EU:n pankkivalvontajärjestelmää. Sen muodostavat EKP:n pankkivalvonta ja mekanismiin osallistuvien maiden kansalliset valvontaviranomaiset.

Jos epäilet valvottavan pankin, kansallisen valvontaviranomaisen tai EKP:n rikkoneen EU:n pankkivalvontasäädöksiä, ilmoitathan asiasta väärinkäytösten ilmoituspalvelussa. EKP suojaa sekä ilmoitusten tekijöiden että väärinkäytöksistä epäiltyjen henkilötiedot ja varmistaa heidän asianmukaisen suojelunsa.

Tietojen saatavuus on EKP:ssä tärkeä periaate. Pyrimme kertomaan toiminnastamme mahdollisimman avoimesti. Luottamuksellisuuden vuoksi pankkivalvonnan työskentelymenetelmistä ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen.

Yksittäisten pankkien tietoja kannattaa ensin etsiä niiden verkkosivuilta, sillä pankit julkistavat yleensä tietyt tiedot vuosikertomuksessaan, vuosineljännesraporteissaan ja muissa tilivelvollisuutta toteuttavissa julkaisuissaan.

Yksittäisten valvottavien pankkien luottamuksellisia tietoja koskevat salassapitovaatimukset, jotka on asetettu EU:n lainsäädännössä (esim. vakavaraisuusdirektiivissä). EKP on kuitenkin sitoutunut mahdollisimman avoimeen viestintään. EKP julkaisee lehdistötiedotteita, puheita, haastatteluja ja erilaisia asiakirjoja. Lisäksi EKP on perustanut julkisen asiakirjarekisterin. EKP:n asiakirjoihin tutustumisesta säädetään Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 4.3.2004 tehdyssä päätöksessä EKP/2004/3.

EKP valvoo suoraan niin sanottuja merkittäviä laitoksia. Muut pankit (niin sanotut vähemmän merkittävät laitokset) ovat EKP:n välillisessä valvonnassa.

Pankkivalvojat arvioivat pankkien riskejä ja tarkastavat, ovatko pankit varautuneet niihin hyvin. Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP) tarkoituksena on varmistaa, että pankkien riskiprofiilit arvioidaan yhdenmukaisesti. Sen pohjalta päätetään mahdollisista valvontatoimenpiteistä.

Stressitestien avulla pankkivalvojat arvioivat pankkien kykyä selviytyä rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Stressitestien tulosten perusteella valvojat pystyvät hahmottamaan, missä asioissa pankeilla on vielä parantamisen varaa, ja voivat puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa osana pankkien kanssa käytävää valvontadialogia.

Koronaviruspandemian ja Venäjän sotatoimien aiheuttamat häiriöt ovat korostaneet, kuinka tärkeää on suojata kriittiset palvelut hyökkäyksiltä ja käyttökatkoilta. EKP seuraa pankkien altistumista tietotekniikkariskeille ja arvioi niiden riskienhallintavalmiuksia. Tarkoituksena on vahvistaa EU:n rahoitussektoria ja sen kyberhäiriöiden sietokykyä. Tämä toteutetaan EKP:n kyberhäiriöiden ilmoitusmenettelyn avulla ja kartoittamalla pankkien tilannetta vuosittaisella tietojärjestelmäriskikyselyllä. Vuonna 2024 EKP testasi pankkien valmiutta toimia kyberhyökkäysten aikana ja palautua niistä.

EKP voi määrätä sakkoja sen suoraan valvomille pankeille (niin sanotuille merkittäville laitoksille), jotka rikkovat EKP:n päätöksiä tai asetuksia tai muuta sellaisenaan velvoittavaa EU:n lainsäädäntöä. EKP voi pyytää kansallisia valvontaviranomaisia käsittelemään tilanteet, joissa jokin pankki ei ole noudattanut direktiiveihin perustuvaa maan omaa lainsäädäntöä, joissa tutkittavana on luonnollisten henkilöiden toiminta tai joissa määrättävä seuraamus on jokin muu kuin sakko. Kansallinen valvontaviranomainen päättää tarkoituksenmukaisista seuraamuksista sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

EKP:n pankkivalvonnan määräämistä sakoista julkaistaan tietoa EKP:n verkkosivuilla.

Euron luominen oli merkittävä saavutus ja lähensi eurooppalaisia. Euron ansiosta matkustaminen, opiskelu ja työnteko ulkomailla on paljon helpompaa ja taloudellisesti turvallisempaa. Yhteisen rahan luomisen teki mahdolliseksi Maastrichtin sopimus, joka on Euroopan yhdentymisen tärkeimpiä merkkipaaluja.

EKP tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön digitaalinen euro. Se olisi käytössä setelien ohella sähköisenä rahana, jonka eurojärjestelmä (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) laskisi liikkeeseen. Keskuspankkirahana digitaalinen euro olisi riskitön. Tällä hetkellä käteisraha on ainoa vähittäismaksuissa hyväksyttävä keskuspankkiraha. Digitaalinen euro ei tulisi käteisrahan tilalle vaan sen rinnalle. Digitaaliset eurot voisi vaihtaa halutessaan euroseteleiksi.

Digitaalisessa eurossa yhdistyisivät sähköisen maksuvälineen tehokkuus ja keskuspankkirahan turvallisuus. Sen ansiosta EU ei olisi riippuvainen euroalueen ulkopuolella käyttöön otetuista ja hallinnoiduista digitaalisista maksutavoista. Digitaalinen euro myös edistäisi rahoitusvakautta ja euroalueen yhteisen rahan riippumattomuutta ja auttaisi pitämään yllä luottamusta maksamiseen digiaikana.

Kryptovarat eroavat olennaisesti keskuspankkirahasta: niiden hinnat ovat erittäin epävakaita, minkä vuoksi niitä on vaikea käyttää maksuvälineenä tai laskentayksikkönä. Kryptovaroilla ei ole todellista arvoa, eikä niiden taustalla ole mikään julkinen instituutio. Niin sanotut stablecoin-valuutat ovat samalla tavalla ongelmallisia, sillä niiden luotettavuus riippuu viime kädessä liikkeeseenlaskijasta ja taustalla olevista varoista. Stablecoinien luotettavuus riippuu esimerkiksi siitä, pystyykö liikkeeseenlaskija pitämään niiden arvon vakaana. Sen sijaan digitaalisen euron laskisi liikkeeseen keskuspankki, ja se suunniteltaisiin kansalaisten tarpeisiin: se olisi riskitön, ja käyttäjien yksityisyys ja henkilötiedot suojattaisiin.

Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet digitaaliselle eurolle perusvaatimuksia, jotta se olisi luotettava, tehokas ja kaikkien käytettävissä. Vaatimuksilla pyritään takaamaan myös käyttäjän yksityisyys ja tietoturva sekä lainsäädännön noudattaminen. Digitaalinen euro suunniteltaisiin niin, että sitä voisi käyttää yksityisen sektorin tarjoamien maksupalvelujen kanssa, mikä mahdollistaisi yleiseurooppalaisen maksamisen ja lisäpalvelujen tarjoamisen kuluttajille.

Eurojärjestelmä ei kerää tietoja yksittäisten käyttäjien maksuista tai maksutottumuksista eikä toimita niitä eteenpäin valtion viranomaisille tai muille julkisille laitoksille.

Käyttäjät joutuvat todennäköisesti tunnistautumaan ottaessaan digitaalisen euron palvelut käyttöön ensi kertaa, mutta maksut voidaan silti suorittaa täysin yksityisesti.

Eurosetelit ovat Euroopan yhtenäisyyden konkreettinen ja näkyvä symboli. Setelien säännölliseen kehittämistyöhön kuuluu niiden ulkoasun uudistaminen aika ajoin, ja sille on hyvä aika nyt, kun ensimmäisten eurosetelien käyttöönotosta on kulunut yli 20 vuotta.

Joulukuussa 2021 EKP:ssä alettiin kaavailla euroseteleille uutta teemaa. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset tuntevat setelit omikseen ja että uusissa seteleissä ja niiden turvatekijöissä käytetään ympäristön kannalta parhainta teknologiaa.

Uuden setelisarjan suunnitteluprosessissa valitaan ensin uusi teema, jolle sitten laaditaan kuva-aiheet. Yleisö voi osallistua suunnitteluun eri vaiheissa EKP:n ja erillisen tutkimusyrityksen tekemien kyselyiden kautta.

Tämänhetkisen arvion mukaan EKP:n neuvosto tekee päätöksen eurosetelien uusista kuva-aiheista vuonna 2026.

500 euron setelien liikkeeseenlasku on lopetettu. Jo liikkeeseen lasketut 500 euron setelit ovat kuitenkin edelleen laillisia maksuvälineitä, joten niitä voi jatkossakin käyttää maksamiseen ja varallisuuden säilyttämiseen. Kierrossa olevat 500 euron setelit säilyttävät jatkossakin arvonsa muiden euroseteleiden tapaan, ja niitä voi vaihtaa eurojärjestelmän kansallisissa keskuspankeissa rajoittamattoman ajan.

Eurosetelien kuvia voi käyttää muussa kuin ammattitarkoituksessa ilman erillistä lupaa, mutta käytössä on noudatettava EKP:n sääntöjä (erityisesti päätöksen EKP/2013/10 artiklaa 2). Näin varmistetaan, ettei jäljennöksiä voi erehtyä luulemaan aidoiksi euroseteleiksi ja että luottamus euroon säilyy.

Ammattikäyttöön on tarjolla korkearesoluutioisia eurosetelien kuvia. Niitä voi pyytää sähköpostitse osoitteesta euro-banknotes-images@ecb.europa.eu. Jos pyyntö hyväksytään, kuvat lähetetään sähköisesti.

TARGET-lyhenne tulee sanoista Trans-European Automated Real-Time Gross Settlement Express Transfer. TARGET-palvelut ovat eurojärjestelmän kehittämiä ja ylläpitämiä palveluita, joiden avulla voidaan välittää rahaa, arvopapereita ja vakuuksia EU:n sisällä.

Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuripalveluita ovat muun muassa T2-järjestelmä (keskuspankkien ja liikepankkien suurten maksujen selvitystä varten), TARGET2-Securities (T2S) -järjestelmä (arvopaperien selvitystä varten), TARGET Instant Payment System (TIPS) -palvelu (nopeita vähittäismaksuja varten) ja eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmä (Eurosystem Collateral Management System, ECMS). Kaikissa niissä käytetään keskuspankkirahaa.

Huom. EKP:ltä ja kansallisilta keskuspankeilta ei saa tietoja yksittäisten pankkisiirtojen etenemisestä euroalueella eikä sen ulkopuolella.

TARGET Instant Payment System eli TIPS on EKP:n ja euroalueen keskuspankkien pikamaksupalvelu, joka on ollut käytössä vuodesta 2018. Sen avulla maksupalveluntarjoajat voivat tarjota asiakkailleen reaaliaikaista varojen siirtoa ympäri vuorokauden. TIPS-palvelun ansiosta pikamaksut hoituvat nopeasti ja turvallisesti.

Mikä on käteisstrategia? Miksi käteisraha on tärkeää? Miten ihmiset haluavat maksaa euroalueella?

Miksi maksujärjestelmät ovat niin tärkeitä?

EKP pyrkii torjumaan ilmastoriskejä kaikilla toimintansa osa-alueilla, sillä ilmastonmuutos heikentää taloutta ja vaikuttaa siten hintavakaustavoitteen saavuttamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pankkien valvontaan ja toimiin, joilla EKP vähentää omia ilmastoriskejään.

EKP:n verkkosivustoilla julkaistaan säännöllisin väliajoin tietoa siitä, miten ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia pyritään ratkomaan.