Vuosi muutamin sanoin

Työmme inflaation hillitsemiseksi edistyi vakaasti vuonna 2023. Vuoden alussa kokonaisinflaatio lähenteli vielä ennätyslukemia. Aiempien tarjonta- ja kysyntäsokkien vaikutukset nostivat edelleen hintoja, joskin aiempaa vähemmän. Kahden tärkeän osa-alueen kehitys viitoitti kuitenkin tietä inflaation nopeaan hidastumiseen vuoden mittaan.

Aiempien sokkien vaikutukset alkoivat ensinnäkin vaimeta. Venäjän perusteeton sota Ukrainaa vastaan oli saanut energian hinnat huimaan nousuun, mutta vuonna 2023 ne laskivat tuntuvasti, ja maailmanlaajuiset tarjontakapeikot vähenivät entisestään. Puolet inflaation hidastumisesta vuonna 2023 johtui energiahintojen laskusta. Toiseksi EKP jatkoi rahapolitiikan kiristämistä, mikä vähensi kysyntää ja auttoi siten hidastamaan inflaatiota. Nostimme ohjauskorkoja tammi- ja syyskuun välisenä aikana yhteensä 2,00 prosenttiyksikköä.

Koska tilanne oli hyvin epävarma, teimme korkopäätökset saamamme datan perusteella. Jotta pystyimme määrittämään tarvittavat koronnostot tarkasti, otimme käyttöön kolme kriteeriä: inflaationäkymät, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden. Syyskuussa havaitsimme, että inflaationäkymät olivat kohenemassa ja rahapolitiikka välittyi talouteen tehokkaasti. Pohjainflaatio oli kuitenkin yhä nopeaa ja kotimaiset hintapaineet olivat voimakkaat.

Näiden tietojen perusteella katsoimme, että EKP:n ohjauskorot olivat saavuttaneet tason, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti inflaation palautumista tavoitteemme mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa. Sitouduimme pitämään korot tällä tasolla niin kauan kuin on tarpeen ja määrittämään vastedeskin rahapolitiikan rajoittavuuden tason ja keston tuoreimpien tietojen perusteella ja samoin kriteerein.

Jatkoimme myös eurojärjestelmän taseen normalisointia, jotta se pysyisi kokonaislinjauksemme mukaisena. Tase pieneni yli 1 000 miljardia euroa vuonna 2023. Se johtui suurelta osin kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden erääntymisestä ja takaisinmaksujen aikaistamisesta. Vuoden edetessä lopetimme lisäksi uudelleensijoitukset omaisuuserien osto-ohjelmassa. Joulukuussa ilmoitimme, että uudelleensijoitukset pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa lopetetaan asteittain.

Inflaation hillitsemisen ohella edistyimme toimissa, joilla ilmastoriskit otetaan huomioon tehtävissämme. Maaliskuussa julkaistiin ensimmäiset ilmastotiedot eurojärjestelmän yrityslainaomistuksista. Lokakuussa 2022 olimme alkaneet suunnata yrityslainojen ostoja ilmastotehokkaisiin liikkeeseenlaskijoihin, ja hiili-intensiteetti laski erääntyneiden yrityslainojen uudelleensijoituksissa noin kaksi kolmasosaa lokakuun 2022 jälkeisen 12 kuukauden aikana.

Vuonna 2023 edistyimme myös huomattavasti maksujärjestelmän kehittämisessä – työmme yhdellä keskeisellä osa-alueella. Maaliskuussa tukkumarkkinoilla otettiin käyttöön uusi T2-maksujärjestelmä. Järjestelmällä yhdenmukaistetaan ja tehostetaan EU:n rahoitusmarkkinoita, virtaviivaistetaan keskuspankkirahan likviditeetinhallintaa ja otetaan käyttöön uusi reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä, joka korvaa vuodesta 2007 käytössä olleen TARGET2-järjestelmän.

Marraskuussa käynnistimme lisäksi digitaalista euroa koskevan hankkeen valmisteluvaiheen kaksi vuotta kestäneen tuloksekkaan tutkimusvaiheen jälkeen. Valmisteluvaiheessa luodaan perusta digitaalisen euron mahdolliselle liikkeeseenlaskulle. Digitaalinen euro ei korvaisi käteistä rahaa, vaan täydentäisi sitä. Käteinen on edelleen yleisimmin käytetty maksuväline euroalueen kansalaisten keskuudessa, ja selvä enemmistö pitää tärkeänä, että käteisellä voi maksaa jatkossakin.

Tämä on myös osasyynä siihen, että EKP valmistelee uutta eurosetelisarjaa – onhan euro Euroopan yhtenäisyyden konkreettisin ja näkyvin symboli. EKP:n neuvosto valitsi uudelle setelisarjalle kaksi mahdollista teemaa: ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”. Teemat valittiin kesällä 2023 tehdyn kahden julkisen mielipidekyselyn perusteella. EU:n kansalaiset saavat tilaisuuden kertoa mielipiteensä myös esivalinnassa jatkoon päässeistä kuva-aiheista. EKP valitsee lopulliset kuva-aiheet aikataulun mukaan vuonna 2026.

Vuonna 2023 EKP juhlisti myös 25-vuotistaivaltaan ja Kroatian liittymistä euroalueeseen. Kroatia otti euron käyttöön tammikuussa, ja euroalueeseen kuuluu nyt 20 maata – melkein kaksi kertaa enemmän kuin yhteisen rahan käyttöönoton yhteydessä. Euroalueen laajeneminen on osoitus siitä, että rahaliitto on edelleen houkutteleva vaihtoehto yhä vaikeammin ennakoitavassa maailmassa. Vuonna 2023 euron kannatus kansalaisten keskuudessa hipoi huippulukemia.

Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman kovaa työtä ja EKP:n henkilöstön omistautumista tärkeimpään tehtäväämme eli hintavakauden ylläpitämiseen euroalueella. EKP:n ja sen henkilöstön johtaminen on minulle kunniatehtävä.

Frankfurt am Mainissa huhtikuussa 2024

Christine Lagarde

Pääjohtaja

Vuosi muutamin numeroin

1 Inflaatio hidastuu jyrkästi EKP:n rahapolitiikan tiukentumisen välittyessä edelleen voimakkaasti talouteen

Maailmantalous kehittyi vuonna 2023 alun perin odotettua paremmin jatkaen maltillista kasvua. Kasvu johtui pääasiassa nousevien markkinatalouksien ja Yhdysvaltojen talouskasvusta, kun taas kireät rahoitusolot ja huomattava geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat voimakkaammin useimpiin muihin kehittyneisiin talouksiin. Maailmantalouden inflaatio hidastui selvästi, kun energiahyödykkeiden hinnat laskivat, mutta pohjainflaatiopaineet pysyivät koholla. Euro vahvistui sekä nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna että Yhdysvaltain dollariin nähden.

Euroalueen talouskasvu heikkeni vuonna 2023. Teollisuussektori kärsi erityisen voimakkaasti rahoitusolojen kiristymisestä, tuotantopanosten kallistumisesta ja heikosta globaalista kysynnästä, kun taas palvelusektori sai vielä alkuvuonna tukea pitkittyneistä vaikutuksista, jotka liittyivät talouden avautumiseen pandemian jälkeen. Vaikka EKP:n koronnostot välittyivät voimakkaasti talouskasvuun, työmarkkinatilanne pysyi verrattain vahvana. Euroalueen maiden hallitukset jatkoivat pandemian sekä energia- ja inflaatiosokkien takia käyttöön otettujen tukien asteittaista alasajoa, joten finanssipoliittinen elvytys kääntyi osittain kiristyvään suuntaan. Euroalueen kokonaisinflaatio hidastui jyrkästi, mikä johtui erityisesti energiaerän inflaation painumisesta negatiiviseksi, kun sen vuoden 2022 voimakkaan nousun vaikutukset purkautuivat. Myös pohjainflaatio alkoi hidastua indikoiden inflaation yleistä vaimenemista ja kuvastaen taannoisten sokkien vaikutusten hälvenemistä sekä kireämmän rahapolitiikan vaikutusten vahvistumista. Kotimaiset kustannuspaineet kuitenkin korvasivat ulkoiset paineet inflaation keskeisenä taustatekijänä, sillä työmarkkinatilanne tuki nimellispalkkojen voimakasta kehitystä ja työntekijät vaativat hyvitystä inflaation aiheuttamasta ostovoiman menetyksestä.

1.1 Maailmantalouden kasvu jatkui maltillisena ja kokonaisinflaatio hidastui

Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2023 maltilliseen 3,5 prosentin tahtiin eli suunnilleen samaa vauhtia kuin vuonna 2022 (ks. kuvio 1.1).^[1] Vaikka kasvu on historiaansa nähden vaimeaa, se oli kuitenkin odotettua ripeämpää alkuvuonna, jolloin se sai tukea vahvoista työmarkkinoista ja palvelujen vilkkaasta kysynnästä rahapolitiikan jatkuvasta kiristymisestä huolimatta.^[2] Maailmantalouden kasvu sai vauhtia pääasiassa kehittyviltä markkinoilta ja Yhdysvalloista, kun taas useimmissa muissa kehittyneissä talouksissa kireät rahoitusolot ja energian hintaan sitkeästi vaikuttavat geopoliittiset tekijät vaimensivat kysyntää tuntuvammin. Yhdysvalloissa talouskasvu oli odotettua vahvempaa vankkana jatkuvan kotimaisen kysynnän ja vahvojen työmarkkinoiden ansiosta. Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden levottomuus vuoden alussa ei vaikuttanut merkittävästi makrotalouteen. Kiinan talouden elpyminen vuoden alussa joulukuun 2022 erittäin ankarien koronarajoitusten jälkeen tyrehtyi sittemmin asuntosektorin uusiutuneeseen laskusuhdanteeseen sekä kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän heikkouteen. Siitä huolimatta Kiinan talous saavutti keskushallinnon määrittelemän noin 5 prosentin kasvutavoitteen.

Kuvio 1.1

Maailmantalouden BKT ja sen hajotelma

a) Maailmantalouden BKT:n kasvu	b) Maailmantalouden kasvun hajotelma
(vuotuinen prosenttimuutos)	(osuus prosenttiyksikköinä)

Maailmankauppa oli heikkoa vuonna 2023, kun tuonnin kasvu hidastui 1,2 prosenttiin eli selvästi alle edellisvuoden 5,5 prosentin kasvun ja pandemiaa edeltäneen 3,1 prosentin keskiarvon.^[3] Heikkeneminen kuvasti kolmea keskeistä trendiä. Ensinnäkin globaali kysyntä painottui tavaroista takaisin palveluihin, kun pandemiaan liittyneiden rajoitusten vaikutukset jäivät kokonaan taakse. Toiseksi kotimainen kysyntä perustui entistä enemmän kulutukseen, jossa ulkoinen kauppa on yleensä pienemmässä asemassa kuin investoinneissa. Kolmanneksi maailmantalouden kasvu sai vuonna 2023 aiempaa suuremman kontribuution nousevista markkinatalouksista, joiden ulkomaankauppaan talouskasvun muutokset vaikuttavat muita maita vähemmän. Vaikka ulkomaankaupan esteiden lisääntyminen ja yritysten kyselytutkimusten tulokset viittaavat arvoketjujen mahdollisiin alueellisiin siirtymiin, tähän mennessä näyttö ulkomaankaupan kokonaisvirtojen fragmentaatiosta on ollut rajallista.

Kuluttajahintaindeksin mukainen vuotuinen kokonaisinflaatio OECD:n jäsenmaissa Turkki pois lukien hidastui vuonna 2023 aiemmalta voimakkaalta tasoltaan energian hinnan laskun myötä. Se putosi joulukuussa 3,9 prosenttiin ja oli koko vuonna 2023 keskimäärin 5,3 % oltuaan 7,3 % vuonna 2022 (ks. kuvio 1.2, kohta a). Myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio hidastui mutta vähäisemmässä määrin, mikä viittasi siihen, että pohjainflaatiopaineet ovat pysyneet vahvoina ja laaja-alaisina. Tämä näkyi erityisen selvästi kehittyneissä talouksissa, joissa työmarkkinoiden kireys myötävaikutti palkkojen nopeaan kasvuun ja sitkeämpään palveluerän inflaatioon (ks. kuvio 1.2, kohta b).

Kuvio 1.2

OECD:n kokonaisinflaatio ja pohjainflaatio

a) Kokonaisinflaatio ja sen pääerät	b) Keskeisten talouksien inflaatio
(vuotuinen prosenttimuutos, kuukausihavaintoja)	(vuotuinen prosenttimuutos, kuukausihavaintoja)

Energiahyödykkeiden hinnat laskivat vuonna 2023 kysynnän supistumisen myötä. Öljyn hinta putosi 4 %, koska sen heikolla kysynnällä kehittyneissä talouksissa oli suurempi vaikutus kuin Kiinan koronasulkujen päättymisestä aiheutuneella kysyntäsysäyksellä. Öljyn kysynnän heikkoudella oli myös suurempi vaikutus kuin OPECin ja eräiden muiden öljyntuottajamaiden toteuttamilla tuotannonrajoituksilla sekä tarjontaan kohdistuvilla riskeillä, jotka johtuivat geopoliittisista tekijöistä, kuten Venäjän vastaisista sanktioista ja Lähi-idän konfliktista. Kaasun hinnan lasku Euroopassa oli tuntuvasti suurempi, sillä kaasun hinta jatkoi loppuvuonna 2022 alkanutta laskuaan ja putosi vielä 58 % vuoden 2023 mittaan. Kaasun kulutus Euroopassa oli aiempaa vähäisempää pienemmän teollisen kysynnän, kotitalouksien kaasunkulutuksen vähenemisen ja talvikuukausien leudon sään takia. Lisäksi nesteytetyn maakaasun (LNG) vakaa tarjonta salli Euroopan maiden aloittaa lämmityskauden täysin kaasuvarastoin. Vaikka Euroopan kaasumarkkinat olivat edellisvuotista vakaammat, tarjontaan liittyvät riskit, kuten Australian maakaasuterminaalien lakot, aiheuttivat edelleen huomattavaa hintojen vaihtelua, mikä kuvasti Euroopan kaasumarkkinoiden herkkyyttä siirtymäjaksolla irtauduttaessa Venäjän kaasun tuonnista.

Euro vahvistui huomattavien kurssivaihtelujen lopuksi vuodenvaihteeseen mennessä nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna (3,9 %) ja Yhdysvaltain dollariin nähden (3,4 %). Valuuttakurssikehitys johtui pääasiassa rahapolitiikan suunnanmuutosten ja vaihtelevien talousnäkymien aiheuttamista markkinoiden odotusten muutoksista. Euro sai vuoden alkupuoliskolla tukea euroalueen talousnäkymien paranemisesta ja rahapolitiikan ripeämmästä kiristämistahdista, mutta alkoi sitten heinäkuun puolivälissä heikentyä Yhdysvaltain dollariin nähden. Dollarin vahvistuminen oli laaja-alaista, ja sen katsottiin johtuvan yllättävän hyvästä talouden kehityksestä ja siitä, että markkinat alkoivat odottaa Yhdysvaltojen rahapolitiikan linjauksen jatkuvan kireänä aiemmin odotettua pidempään. Linjausta koskevien odotusten muutos loppuvuonna inflaation hidastuttua sai euron jälleen vahvistumaan dollaria vastaan. Keskeisten kauppakumppanimaiden valuutoista euro vahvistui merkittävästi Turkin liiraan, Venäjän ruplaan, Japanin jeniin ja Norjan kruunuun nähden. Samalla se heikkeni Englannin puntaan, Sveitsin frangiin ja Puolan zlotyyn nähden.

Vuoden 2023 lopussa keskeisiä maailmantalouden näkymiin liittyviä riskejä olivat geopoliittisten jännitteiden kiristyminen entisestään, Kiinan talouden hidastumisen syveneminen sekä yhä sitkistyneet inflaatiopaineet, joiden takia rahapolitiikkaa jouduttaisiin pitämään odotettua kireämpänä. Näiden riskien toteutuminen jarruttaisi maailmantalouden kasvua. Lisäksi globaalit raaka-ainemarkkinat pysyivät hyvin herkkinä tarjontariskeille, jotka puolestaan saattaisivat ruokkia inflaatiota ja hidastaa maailmantalouden kasvua alkavana vuonna.

1.2 Euroalueen talouskasvu seisahtui

Euroalueen BKT:n määrä kasvoi 0,4 % vuonna 2023, kun se oli kasvanut 3,4 % vuonna 2022 (ks. kuvio 1.3). Kotimaisen kysynnän ja nettoviennin vaikutus kasvuun oli positiivinen. Varastojen muutoksilla oli negatiivinen vaikutus. Vuoden lopussa euroalueen tuotanto oli 3,0 % suurempi kuin ennen pandemiaa (vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä) ja 1,4 % suurempi kuin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kasvun hidastuminen vuonna 2023 johtui pitkälti sodan taloudellisista seurauksista, jotka vaihtelivat maittain niiden taloudellisen rakenteen erojen mukaan. Siinä, missä rahapolitiikan kiristyminen, korkea energian hinta ja globaalin kysynnän heikkeneminen vaikuttivat erityisesti teollisuussektoriin, palvelusektori kesti verrattain hyvin, sillä se sai edelleen tukea pandemian jälkeisen talouden avautumisen vaikutuksista. Vuoden loppua kohti kasvun heikkous kuitenkin levisi yhä laajemmalle, kun korkeiden korkojen vaikutus alkoi tuntua eri sektoreilla ja teollisuussektorin heikkouden heijastusvaikutukset ulottuivat myös palveluihin.

Kuvio 1.3

Euroalueen BKT:n määrä

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Yksityinen kulutus heikkeni tuntuvasti vuonna 2023. Se polki paikallaan vuoden alkupuoliskolla, jolloin vähittäiskaupan määrässä näkynyt tavaroiden kulutuksen jatkuva supistuminen (ks. kuvio 1.4) tasoitti palvelujen edelleen positiivisen kysynnän vaikutukset. Kolmannella vuosineljänneksellä yksityinen kulutus kasvoi erityisesti kotitalouksien palvelukulutuksen tuella, joka sai pontta talouden avautumisen pitkittyneistä vaikutuksista sekä kestokulutustavaroiden hankintojen elpymisestä. Kokonaisuudessaan tavaroiden (mukaan lukien puolittaiset kestokulutustavarat ja kertakulutustavarat) kulutus supistui edelleen rahoitusolojen kiristymisen myötä. Kaiken kaikkiaan kotitalouksien kulutus kasvoi 0,5 % vuonna 2023. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot tukivat jossain määrin niiden kulutusta vuonna 2023, kun nimellispalkkojen kasvu kiihtyi, inflaatio hidastui asteittain ja työllisyyden kasvu pysyi vahvana. Kaikesta huolimatta rahoitusolojen kiristymisen välittyminen reaalitalouteen näyttää varjostaneen kotitalouksien kulutusta, sillä säästäminen pysyi tavallista vahvempana.

Kuvio 1.4

Euroalueen tuotanto ja vähittäiskauppa

(indeksi: kesäkuu 2022 = 100)

Muut kuin rakennusinvestoinnit (muut yksityiset investoinnit kuin asuinrakentaminen) hiipuivat vuonna 2023 (ks. kuvio 15).^[4] Vaikka kasvu oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimakasta tarjontakapeikkojen helpottumisen myötä, neljännesvuotuiset kasvuvauhdit alkoivat sittemmin asteittain hiipua ja investoinnit supistuivat viimeisellä neljänneksellä, kun sekä koti- että ulkomainen kysyntä heikkenivät, tilauskannat hupenivat, yritysten tuloskasvu hiipui ja rahoitusolot kiristyivät. Myös epävarmuus, joka aiheutui Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan sekä konfliktista Lähi-idässä, on todennäköisesti osaltaan vähentänyt yritysten yllykkeitä investointeihin. Kaikesta huolimatta vahvat tulokset ja kassavarat sekä velkaantuneisuuden väheneminen ovat keskimäärin vahvistaneet yritysten taseita viime vuosina ja myötävaikuttaneet – Next Generation EU -ohjelman (NGEU) varoista digitalisaatio- ja ilmastoliitännäisiin investointeihin myönnettyjen tukien ohella – investointien suhteelliseen vahvuuteen muihin menoeriin verrattuna. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat 2,9 % vuonna 2023.

Rakennusinvestoinnit heikkenivät yleisesti ottaen edelleen vuoden 2023 aikana. Pääsyy siihen oli asuinrakennusinvestointien supistuminen, joka johtui suurista rakentamiskustannuksista, asuntolainakorkojen jatkuvasta noususta sekä pankkien luotonantokriteerien kiristymisestä, minkä vuoksi kotitalouksien rahoituksen saatavuus vaikeutui ja asuinkiinteistöjen kysyntä heikkeni. Muut rakentamisen alueet, kuten yhdyskuntarakentaminen, pysyivät vahvempina, sillä ne saivat tukea infrastruktuuri-investoinneista. Vuoden 2023 lopussa rakennusinvestoinnit olivat noin 2,1 % suuremmat kuin ennen pandemiaa supistuttuaan vuoden aikana kaikkiaan 0,6 %.

Euroalueen tavarakaupan tase palautui ylijäämäiseksi vuonna 2023 tuontienergian hinnan laskun myötä. Viennin kasvu pysyi vaisuna ulkomaisen kysynnän ollessa edelleen vaimeaa. Tehdasteollisuuden vienti sai tukea tarjontakapeikkojen helpottumisesta, kun taas energian tarjontasokin pitkittyneet vaikutukset ja euron vahvistuminen efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna myötävaikuttivat viennin heikkouteen. Viennin vaimea kehitys ulottui vuoden jälkipuoliskolla palvelujen vientiin, kun maailmantalouden avautumisen jälkeen patoutuneen kysynnän tuoma tuki alkoi heiketä. Kotimaisen kysynnän hiipuessa myös euroalueen tuonti supistui sitä mukaa, kun välituotteiden tuonti hidastui yritysten keventäessä varastojaan ja energian tuonti väheni. Kaiken kaikkiaan ulkomaankaupan nettovaikutus euroalueen BKT:n kasvuun oli lievästi positiivinen vuonna 2023.

Työmarkkinat

Euroalueen työmarkkinat pysyivät yleisesti vahvoina vuonna 2023, joskin työmarkkinakehitys ja kyselypohjaiset indikaattorit viittasivat vuoden lopussa markkinoiden jäähtymiseen. Työttömyysaste oli keskimäärin 6,5 % vuonna 2023. Se laski tammikuun 6,6 prosentista 6,5 prosenttiin maaliskuussa ja pysyi sitten loppuvuoden samalla tasolla (ks. kuvio 1.5). Kokonaistyöllisyys ja tehdyt työtunnit kestivät hyvin talouskasvun seisahtumisen, sillä työllisyys kasvoi 1,4 % ja työtunnit 1,6 %. Keskimääräiset tehdyt työtunnit kasvoivat vain 0,2 % vuonna 2023 ja olivat viimeisellä vuosineljänneksellä 1,3 % alle pandemiaa edeltäneen tasonsa. Tämä johtui todennäköisesti työvoiman ylimitoituksesta (jolla tarkoitetaan sitä, että yritykset pitävät tarvettaan suurempaa henkilöstömäärää laskusuhdanteessa) sekä sairaslomien kasvusta. 15–74-vuotiaiden osallistumisaste nousi vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä 65,7 prosenttiin eli 1,1 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin ennen pandemiaa. Vuoden jälkipuoliskolla työvoiman kysynnässä näkyi heikkenemisen merkkejä, kun avointen työpaikkojen aste pysyi vielä korkeana mutta alkoi asteittain laskea vuoden 2022 toisella neljänneksellä saavuttamistaan huippulukemista. Kaiken kaikkiaan EKP:n koronnostot välittyivät edelleen voimakkaasti talouteen, kun taas kokonaistyöllisyys ja euroalueen työmarkkinatilanne pysyi verrattain vahvana, mikä on eräs Euroopan unionin tavoitteista, joihin EKP voi myötävaikuttaa silloin, kun se onnistuu hintavakautta vaarantamatta.

Kuvio 1.5

Työmarkkinat

(vasen asteikko: prosenttimuutos edellisestä neljänneksestä; oikea asteikko: prosenttia)

1.3 Finanssipoliittiset toimet haastavassa talousympäristössä

Euroalueen julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen laski vuonna 2023 jatkaen pandemian huippuvaiheen jälkeistä laskutrendiään.^[5] Finanssipolitiikan asteittainen kiristyminen näkyy myös finanssipolitiikan mitoituksessa, joka kiristyi maltillisesti vuonna 2023 kolmatta vuotta peräkkäin.^[6] Kuitenkin vasta runsas kolmasosa vuonna 2020 aloitetusta elvytyksestä on tähän mennessä lopetettu (ks. kuvio 1.6). Tämä tarkoittaa sitä, että suhdannekorjattu rahoitusjäämä on edelleen reippaasti pandemiaa edeltäneen tasonsa alapuolella, mikä johtuu vuonna 2020 pandemian takia aloitetuista pitkäaikaisista toimista sekä vuodesta 2022 eteenpäin maksetuista energiatuista.

Kuvio 1.6

Euroalueen julkisen talouden rahoitusasema ja finanssipolitiikan mitoitus

(prosentteja BKT:stä)

Vuoden 2023 lopun tilanteessa finanssipolitiikan päätöksentekijöiden haasteena on se, miten saada neljä viime vuotta jatkunut kumulatiivinen ekspansio parhaiten käännettyä (ks. kuvio 1.7) ja velkasuhteet laskuun. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että demografinen kehitys, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä geopoliittinen ympäristö vaativat tulevaisuudessa finanssipoliittista liikkumavaraa. Vuoden 2024 kansalliset talousarviot viittasivat finanssipoliittisen suhdanteen kiristymisen jatkumiseen euroalueen tasolla. Tämä johtui pitkälti energia- ja inflaatiosokkien takia käynnistettyjen harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimien päättymisestä. Näiden toimien arvioitiin vastanneen yli yhtä prosenttia BKT:stä vuonna 2023, mutta vain pienen osan niistä odotettiin jatkuvan vuonna 2024. On kuitenkin syytä huomata, että jotkin hallitusten pandemia-aikana käynnistämät tukitoimet vaikuttivat luonteeltaan pitkäaikaisemmilta eivätkä ole vuoden 2024 talousarvioiden perusteella päättymässä lyhyellä aikavälillä. Tämä koski erityisesti kasvaneita tulonsiirtoja ja tukia mutta jossain määrin myös veronalennuksia.

Kuvio 1.7

Euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen ja harkinnanvaraisten toimien hajotelma

(prosentteja BKT:stä)

Finanssipolitiikan mitoituksen tiukentaminen edelleen näyttää asianmukaiselta myös rahapolitiikan näkökulmasta. Kun energiakriisi on nyt pitkälti jäänyt taakse, hallitusten tulisi jatkaa siihen liittyneiden tukien alasajoa, sillä se on välttämätöntä keskipitkän aikavälin inflaatiopaineiden kasaantumisen välttämiseksi. Muussa tapauksessa rahapolitiikkaa on kiristettävä. Pandemiaan liittyneiden toimien ja energiatukien lopettamisen lisäksi hallitusten tulisi yleisemminkin tavoitella terveempiä rahoitusasemia varmistaakseen julkisen talouden paluun kestävälle kehitysuralle.

Vahva EU:n laajuinen kehys talous- ja finanssipolitiikan koordinointiin ja seurantaan olisi edelleen välttämätön. Pitkällisten keskustelujen jälkeen Euroopan unionin neuvosto päätti vuonna 2023 EU:n talouspolitiikan ohjausjärjestelmän uudistamisesta, mikä avasi tien Euroopan komission, EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin väliselle kolmikantaneuvottelulle. Vuodesta 2024 tulee tärkeä jakso ohjausjärjestelmän täytäntöönpanon aloittamisen kannalta.^[7]

1.4 Kokonaisinflaatio hidastui jyrkästi koko vuoden ajan

Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu euroalueen kokonaisinflaatiovauhti oli keskimäärin 2,9 % joulukuussa 2022 eli 6,3 prosenttiyksikköä hitaampi kuin joulukuussa 2022. Se hidastui tasaisesti vuoden mittaan, ja inflaation hidastuminen näkyi vuoden aikana myös pohjainflaatiossa. Marraskuussa kokonaisinflaatio kävi 2,4 prosentissa eli alimmillaan yli 2 vuoteen (laskettuaan nopeasti lokakuussa 2022 olleesta 10,6 prosentin huipusta) (ks. kuvio 1.8). Inflaatio kuitenkin kiihtyi jälleen hieman joulukuussa, mikä johtui energiaan liittyneiden finanssipoliittisten toimenpiteiden hintoja painaneesta vaikutuksesta vuotta aiemmin. Kaikki inflaation pääerät hidastuivat vuositasolla vuoden 2023 jälkipuoliskolla, kun taannoisten kustannussokkien vaikutus jäi taakse ja kysyntä heikkeni rahapolitiikan kiristymisen myötä. Vuotuiset inflaatiovauhdit (energiaerää lukuun ottamatta) olivat silti vuodenvaihteessa merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvojensa yläpuolella, kun taas neljännesvuotuisista inflaatiovauhdeista vuositasolle lasketut inflaatiot olivat palanneet paljon lähemmäksi keskiarvojaan. Tavaroiden hintakehitys hidastui nopeammin kuin palvelujen, koska tarjontakapeikkojen ja tuontihintojen helpottuminen poisti niihin kohdistuneita inflaatiopaineita. Palvelujen inflaatio kiihtyi vuoden puoliväliin saakka pandemian jälkeen vahvistuneen kysynnän, työvoimakustannusten kasvun ja finanssipoliittisiin toimiin liittyvien tilapäisten tekijöiden takia. Energian ja elintarvikkeiden inflaation hidastumisen myötä euroalueen maiden väliset erot inflaatiovauhdeissa tasoittuivat tuntuvasti.

Kuvio 1.8

Kokonaisinflaatio ja sen pääerät

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Energiahintojen kehitys selitti yli puolet kokonaisinflaation hidastumisesta joulukuusta 2022 joulukuuhun 2023. Vielä tammikuussa 2023 energiaerän inflaatiovauhti oli suuri, mutta vuodenvaihteeseen mennessä se oli hidastunut 25,6 prosenttiyksikköä ja painunut negatiiviseksi. Tämä kuvasti energian tukkuhinnoissa vuonna 2022 tapahtuneen voimakkaan nousun purkautumista. Energiaerän inflaatio kuitenkin heilahteli edelleen jonkin verran, sillä energian tukkumarkkinat reagoivat herkästi Lähi-idän konfliktin kaltaisiin tapahtumiin. Elintarvike-erän inflaatio puolestaan kävi korkeimmillaan 15,5 prosentissa maaliskuussa 2023. Sittemmin se hidastui tuntuvasti koko loppuvuoden mutta pysyi kuitenkin vielä vuodenvaihteen aikoihin yli 6 prosentissa, mikä kuvastaa energian ja muiden panosten hintoihin kohdistuneita kustannussokkeja sekä yksikkövoitoista ja työvoimakustannuksista aiheutuvia kohonneita kustannuspaineita.

Pohjainflaatio – mitattuna volatiileista energia- ja elintarvike-eristä puhdistetulla YKHI-inflaatiovauhdilla – kiihtyi vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä korkeimmillaan 5,7 prosenttiin mutta hidastui joulukuuhun mennessä 3,4 prosenttiin. Hidastuminen johtui aluksi pääasiassa muiden teollisuushyödykkeiden kuin energian hintojen laskun hidastumisesta, koska tavaroiden kysyntä vaimeni rahoitusolojen kiristyessä (ks. osa 1.2) ja aiemmista tarjontakapeikoista ja taannoisesta korkeasta energian hinnasta kasaantuneet paineet alkoivat helpottaa. Samaan aikaan palvelujen inflaatio pysyi elokuuhun asti nopeana, koska niiden kysyntä oli edelleen voimakasta talouden avautumisen jälkeen (erityisesti lähikontakteja sisältävien palvelujen, kuten viihteen ja matkailun, osalta) ja työvoimakustannukset kasvoivat – mikä johtui erityisesti työvoiman suuremmasta osuudesta palvelusektorin kustannusrakenteessa tehdasteollisuuteen verrattuna. Vuoden loppua kohti myös palvelujen inflaatio kuitenkin hidastui jonkin verran vahvistaen käsitystä inflaation yleisestä hidastumisesta. Palvelujen inflaation viipeellinen kehitys kuvastikin sitä tosiseikkaa, että monet palvelujen alaerät tyypillisesti seuraavat kokonaisinflaation kehitystä viipeellä (esim. asuminen, postipalvelut ja lääketieteelliset palvelut). Myös kaikki muut pohjainflaatioindikaattorit laskivat merkittävästi vuoden mittaan kuvastaen taannoisten sokkien vaikutusten päättymistä sekä rahapolitiikan kiristymisen lisääntyvää vaikutusta. Indikaattorien vaihteluväli oli kuitenkin leveä, ja niistä useimmat olivat edelleen selvästi korkeammalla kuin ennen pandemiaa.^[8]

BKT:n deflaattori (kotimaisten hintapaineiden luotettava mittari) kasvoi 6,0 % vuonna 2023. Samaan aikaan keskimääräinen tuontihintainflaatio oli -2,9 %, mikä kuvasti siirtymää ulkoisista inflaation taustatekijöistä kotimaisiin. Vaikka voittojen rooli kotimaisten kustannuspaineiden taustatekijänä oli edelleen merkittävä vuodenvaihteessa 2022–2023 (ks. kehikko 2), työvoimakustannukset nousivat asteittain tärkeimmäksi tekijäksi palkkojen voimakkaan kehityksen ja työn tuottavuuden heikkenemisen takia (ks. kuvio 1.9). Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten kasvu kiihtyi vuonna 2023 keskimäärin 5,1 prosenttiin edellisvuoden 4,5 prosentista ja pysyi siten tuntuvasti pandemiaa edeltäneen jakson (2015–2019) 1,7 prosentin keskiarvoa nopeampana kireänä pysyneen työmarkkinatilanteen myötä (ks. osa 1.2). Palkansaajakorvausten kasvun vahvistuminen johtui osittain siitä, että työntekijät pyrkivät korvaamaan inflaation takia menettämänsä nimellispalkkojen ostovoiman. Sopimuspalkat kasvoivat keskimäärin 4,5 % vuonna 2023. Ero todelliseen palkkojen kasvuun kertoo merkittävänä pysyneestä palkkaliukumasta, vaikka se olikin pienempi kuin vuosina 2021–2022.^[9] Sekä työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten että sopimuspalkkojen kasvu alkoi hidastua loppuvuonna, mutta niiden kasvuvauhdit olivat edelleen koholla ja kertoivat nimellispalkkapaineiden olevan yhä voimakkaita vuoden 2024 alkaessa. Tämä viittasi pikemminkin reaalipalkkojen elpymiseen kuin epävakaaseen palkka-hintadynamiikkaan.

Kuvio 1.9

Työvoimakustannus työntekijää kohden euroalueella

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Ennustelaitosten pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset, jotka olivat loppuvuonna 2022 olleet 2,2 %, laskivat 2,1 prosenttiin vuonna 2023. EKP:n Survey of Monetary Analysts -kyselyn, Consensus Economicsin tutkimusten ja muiden kyselytutkimusten mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset olivat kiinnittyneet hyvin EKP:n tavoitteen mukaiselle kahden prosentin tasolle. Pidemmän aikavälin inflaatiokompensaation markkinapohjainen mittari (viiden vuoden inflaatioon sidottu swapkorko viiden vuoden päästä) nousi elokuussa 2,7 prosentin huipputasolle mutta laski joulukuun loppuun mennessä 2,3 prosenttiin, jolloin kokonaisinflaatio hidastui odotettua enemmän ja talousnäkymät olivat vaimeat (ks. osa 1.2). Joka tapauksessa inflaatioriskipreemiolla oikaistut markkinapohjaiset indikaattorit kertoivat ”aitojen” inflaatio-odotusten olevan hyvin lähellä kahta prosenttia. Samaan aikaan kuluttajien inflaatio-odotusten mediaani kolmen vuoden päästä pysyi joulukuussa hieman yli 2,5 prosentissa, mikä johtui mahdollisesti korkeasta epävarmuudesta, negatiivisesta talouden ilmapiiristä sekä palkkoihin nähden korkeina pysyneistä hinnoista.^[10]

1.5 Luotto- ja rahoitusolot kiristyivät voimakkaasti ohjauskorkojen noustessa

Kun inflaatiopaineet pysyivät koholla ja sitkeinä koko vuoden 2023 (ks. osa 1.4), EKP jatkoi ohjauskorkojen määrätietoista nostamista syyskuuhun saakka ja piti ne sittemmin ennallaan korkealla tasolla varmistaakseen, että inflaatio palaa 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä (ks. osa 2.1). Riskitön kymmenen vuoden yön yli -indeksiswapkorko (OIS) pysytteli suurimman osan vuotta 3 prosentin tuntumassa, nousi korkeimmillaan lokakuussa 3,3 prosenttiin ja laski sitten joulukuussa keskimäärin 2,5 prosenttiin (ks. kuvio 1.10). Kymmenen vuoden yön yli ‑indeksiswapkoron lasku vuoden loppua kohti johtui rahoitusmarkkinoiden korko-odotusten voimakkaasta laskusta, joka seurasi pääasiassa inflaation odotettua selvemmästä hidastumisesta. Odotusten lasku tasoittui vain osittain maturiteettipreemion nousun vaikutuksesta. Valtion pitkien joukkolainojen tuotot myötäilivät OIS-koron kehitystä hyvin tiiviisti. Niiden tuottoerot eivät merkittävässä määrin kuvastaneet eurojärjestelmän taseen normalisoitumista (ks. osa 2.1), vaan ne olivat vuoden lopussa käytännössä samat kuin joulukuussa 2022. Euroalueen valtioiden BKT-painotettu kymmenen vuoden valtionlainojen nimellistuotto oli joulukuussa keskimäärin 2,7 % eli 0,10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1.10

Pitkät korot sekä yritysten lainakustannukset ja kotitalouksien asuntolainakustannukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

Osakkeiden hinnat nousivat vuonna 2023 sekä yritys- että erityisesti rahoitussektorilla. Osakeriskipreemioiden lasku tuki osakkeiden hintoja, kun volatiliteetti oli alhainen ja laski edelleen kohonneista geopoliittisista jännitteistä huolimatta. Euroalueen pankkiosakeindeksi sai tukea pankkien tuloskasvuodotuksista sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, ja Yhdysvaltojen ja Sveitsin pankkisektorin maaliskuisten häiriöiden negatiivinen vaikutus oli mittava mutta väliaikainen. Euroalueen pankkien laaja osakeindeksi vuoden 2023 lopussa oli 23 % ylempänä ja muiden yritysten laaja osakeindeksi noin 12 % ylempänä kuin vuoden 2022 lopussa. Yritysten joukkolainojen tuotot laskivat ja olivat joulukuussa 2023 keskimäärin alemmat kuin joulukuussa 2022 sekä investment grade- että high yield -luokissa, koska riskittömät korot olivat laskeneet ja yritysten joukkolainojen tuottoerot kaventuneet.

Lavean rahan (M3) määrä polki paikallaan pääasiassa rahapolitiikan kiristymisen takia. Sen vuotuinen kasvuvauhti oli joulukuussa vain 0,1 % hidastuttuaan vuoden 2023 mittaan merkittävästi ja käytyään hetkellisesti jopa negatiivisena ensimmäistä kertaa rahaliiton aikana (ks. kuvio 1.11). Kasvun hidastuminen johtui vaisusta luoton luonnista, likvidien varojen hallussapidon korkeista vaihtoehtoiskustannuksista sekä eurojärjestelmän taseen supistumisesta. Vaikka pankkien taseet pysyivät yleisesti ottaen vahvoina, kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa lainattujen varojen takaisinmaksun ja eurojärjestelmän sijoitussalkkujen kevennysten myötä ylimääräinen likviditeetti supistui entisestään. Pankkien varainhankintakustannukset kasvoivat jyrkästi, joskin ohjauskorkoja vähemmän, kun pankit kääntyivät kalliimpien markkinaehtoisten rahoituslähteiden pariin ja kilpailivat aiempaa aktiivisemmin asiakkaiden talletuksista tarjoamalla niille korkeampia korkoja.

Rahapolitiikan tiukennukset välittyivät edelleen vahvasti yleisiin rahoitusoloihin vuonna 2023. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn mukaan pankkien luotonantokriteerit (eli sisäiset ohjeet tai lainan myöntämisen edellytykset) kotitalous- ja yritysluotoille kiristyivät edelleen huomattavasti. Tämä havainto sai tukea yritysten osalta EKP:n yritysten rahoituksensaantia koskevasta kyselystä (SAFE) ja kotitalouksien osalta kuluttajaodotusten kyselytutkimuksesta. Vuonna 2023 nimelliset pankkilainakorot nousivat jälleen voimakkaasti ja saavuttivat korkeimman tasonsa lähes 15 vuoteen. Pankkien kotitalouksille myöntämien uusien asuntolainojen keskikorko oli vuoden lopussa 4,0 % eli noin 1,00 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2022 lopussa. Vastaava yrityslainakorko puolestaan oli 5,2 % noustuaan 1,80 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta eli lähes kaksi kertaa asuntolainakorkoja enemmän (ks. kuvio 1.14). Antolainauskorkojen nousu oli nopeampaa ja voimakkaampaa kuin edellisillä tiukentuvan rahapolitiikan jaksoilla, mikä johtui pääosin ohjauskorkojen nopeammasta ja voimakkaammasta noususta heinäkuusta 2022 lähtien. Antolainauskorkojen hajonta maiden välillä pysyi hallittuna, mikä viittasi EKP:n rahapolitiikan tasaiseen välittymiseen antolainauskorkoihin koko euroalueella.

Pankkien luotonanto kotitalouksille ja yrityksille heikkeni selvästi vuonna 2023 luotto-olojen kiristymisen myötä (ks. kuvio 1.11). Lainojen kuukausittaiset nettovirrat olivat lähes nollatasolla vuoden kolmen viimeisen neljänneksen aikana. Pankkien kotitalouksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvu hidastui ja oli joulukuussa 0,3 %, mikä johtuu pääasiassa asuntolainakannan kasvun hiipumisesta asuntojen hintojen laskiessa ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen. Myös pankkien yrityksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvu hidastui ja oli joulukuussa 0,4 %, ja yritysten koko ulkoisen rahoituksen nettovirrat olivat historiallisen alhaisilla tasoilla (ks. kuvio 1.12).

Kuvio 1.11

M3:n kasvu sekä yritysten ja kotitalouksien luotonannon kasvu

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 1.12

Ulkoisen rahoituksen nettovirrat euroalueen yrityksille

(vuositasolla, mrd. euroa)

Kehikko 1
Ilmastonmuutoksen makrotaloudelliset vaikutukset

EKP pyrkii ymmärtämään paremmin ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemistoimenpiteiden makrotaloudellisia vaikutuksia niiden sitoumusten mukaisesti, jotka annettiin vuosina 2020–2021 toteutetun rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin yhteydessä.^[11] Nämä toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä EKP:n ensisijaisen tavoitteen eli hintavakauden ylläpitämisen kannalta. Ilmastonmuutoksen monimutkaisuus sekä sen vaikutusten epälineaarinen ja erittäin epävarma luonne edellyttävät tehostettua makrotaloudellista analyysia ennustevirheiden rajoittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen taloudelle aiheuttamien rakenteellisten muutosten ymmärtämiseksi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa euroalueen inflaatioon jo nyt. EKP:n arvion mukaan kesän 2022 äärimmäinen helleaalto sai elintarvikkeiden inflaation kiihtymään noin 0,7 prosenttiyksikköä vuoden päästä eli kesällä 2023 (ks. kuvio A).^[12] Myös palveluerän inflaatio voi heilahdella kuumien kesien takia, mikä saattaa johtua elintarvikkeiden hintojen muutoksesta sekä turismiin liittyvien palvelujen herkkyydestä lämpötiloille.^[13] Korkeamman kesälämpötilan vaikutus inflaatioon saattaa olla suurempi kuumemmassa ilmastossa: vuoden 2022 kaltainen helleaalto vuoden 2035 ilmastossa voisi pessimistisessä skenaariossa kiihdyttää elintarvikkeiden inflaatiota 1 prosenttiyksiköllä. Optimistisessa skenaariossa samankaltaisen helleaallon vaikutus olisi vain hiukan lievempi (0,8 prosenttiyksikköä). Lämpötilojen nousu vaikuttaa enemmän alueisiin, jotka ovat jo nykyisellään kuumempia. Näin ollen vaikutukset inflaatioon euroalueella vaihtelisivat maittain, mikä aiheuttaisi haasteen yhteisen rahapolitiikan välittymiselle.

Kuvio A

Helleaaltojen vaikutus elintarvikkeiden hintainflaatioon Euroopassa

(helleaallon vuosi, prosenttiyksikköä)

Sään ääriolosuhteet supistavat tyypillisesti tuotantoa lyhyellä aikavälillä, mutta taloudellinen kokonaisvaikutus on kauaskantoisempi kuin esimerkiksi asuntojen, tehtaiden ja laitteiden tuhoutumisen suora ja välitön vaikutus. Esimerkkejä tällaisista vaikutuksista ovat toimitusketjun kytkösten ja infrastruktuurin vahingoittumisen aiheuttamat häiriöt muilla alueilla tai sektoreilla. Liikevaihdon ja tuotannon supistuminen häiriöistä suoraan kärsivillä sektoreilla vähentää tavallisesti tavaroiden ja palvelujen kysyntää toisilla sektoreilla. Toinen vaikutus on epävarmuuden lisääntyminen, joka voi saada kotitaloudet ja yritykset tarkistamaan näkemyksiään katastrofiriskeistä ja vähentämään siten kulutustaan.

Pidemmillä tarkastelujaksoilla ilmastonmuutos saattaa supistaa tuotantoa myös pitkäaikaisemmin.^[14] Esimerkiksi lumisateiden väheneminen uhkaa monien Euroopan hiihtokeskusten elinkelpoisuutta, ja joistakin Välimeren alueista saattaa tulla liian kuumia kesäturismille, joskin pohjoisempana jotkin alueet saattavat hyötyä muutoksesta. Maa- ja metsätalouden satotuotot todennäköisesti kärsivät keskilämpötilojen noususta. Vaikka viljelykasvien vaihtaminen saattaa lieventää joitakin vaikutuksia, lämpötilojen ja sateiden huonompi ennakoitavuus todennäköisesti heikentää maatalouden tuotantoa. Lämpötilan nousu 19–22 asteen mukavuustason yläpuolelle – mikä todennäköisesti yleistyy lämpimämmässä ilmastossa – heikentää työntekijöiden tuottavuutta.

Adaptaatio eli lämpimämpään ilmastoon sopeutuminen voisi auttaa rajoittamaan makrotaloudellisia vaikutuksia. Siihen kuuluu muun muassa ilmastointilaitteiden käyttöönotto työvoiman tuottavuuteen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi tai viljelykasvien vaihtaminen maatalouden tuottavuustappioiden rajoittamiseksi. Tällaisilla toimilla on kuitenkin todennäköisesti vaikutuksia valtioiden talousarvioihin ja finanssipolitiikan liikkumavaraan.^[15] Myös vakuutukset voivat toimia adaptaation apuvälineenä, mutta ilmastovakuutusturvan kattavuudessa on nykyiselläänkin merkittävä vaje Euroopassa.^[16]

Päästövähennysten toteuttaminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja katastrofaalisemman ilmaston lämpenemisen estämiseksi edellyttää talouden laaja-alaista rakennemuutosta. Pääoma ja työvoima täytyy kohdentaa uudelleen sektorien ja jopa yritysten välillä ja sisällä (esim. autonvalmistajien on konvertoitava tehtaansa valmistamaan polttomoottoriautojen sijaan akkukäyttöisiä sähköajoneuvoja). Tämän uudelleenkohdistamisen onnistuminen riippuu tehokkaan siirtymäpolitiikan toimeenpanosta, markkinoiden joustavuudesta ja erityisesti talouden kyvystä rahoittaa ja hyödyntää vaadittava, huomattavan suuri investointi, hiilipäästöttömien tekniikoiden kehittämisestä sekä niiden käyttöönottoon tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta.

Analyysi, jonka perusteella tähän mennessä toteutettujen ilmastopoliittisten toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset jäävät lieviksi, ei todennäköisesti onnistu kuvaamaan tilannetta kattavasti.^[17] Käytettävissä olevat hiilipäästöjen hintojen välittymistä koskevat mallipohjaiset arviot osoittavat vain rajallisia vaikutuksia tuotantoon ja inflaatioon.^[18] Malliin kuuluvat toimenpiteet kuitenkin jäävät edelleen vaikutuksiltaan merkittävästi vajaiksi suhteessa EU:n päästövähennystavoitteisiin, ja siirtymän laajemmat vaikutukset – vahvistetun sääntelyn ja tavoitteiden vaikutukset mukaan lukien – voivat olla vaikeammin kvantifioitavissa.

Siirtymän nopeus vaikuttaa viime kädessä keskeisesti taloudellisiin vaikutuksiin: siirtymän lykkääminen edellyttää myöhemmin vielä nopeampia ja radikaalimpia politiikkatoimenpiteitä, mikä kasvattaa todennäköisyyttä, että jotkin omaisuuserät menettävät arvonsa ja rakenteellinen työttömyys kasvaa.^[19] Lisäksi eri siirtymäpolitiikoilla on erilaiset vaikutukset tuottavuuteen.^[20] Markkinapohjaiset politiikat, kuten hiiliverot, vaikuttavat hiili-intensiivisten yritysten tuottavuuteen vähemmän kuin muunlaiset politiikat (kuten tiettyjen tuotteiden tai prosessien kieltäminen).

Euroalueen talouden kilpailukykyyn vaikuttavat myös globaalit siirtymäpolitiikkoja koskevat valinnat. Tällaisia ovat hiilipäästöjen hintojen korotukset ja teollisuuspolitiikat, kuten Yhdysvaltojen tuore inflaation vähentämistä koskeva laki. EU:n päästökauppajärjestelmä saattaa johtaa ns. hiilivuotoon, jolla tarkoitetaan taloudellisen toiminnan ja päästöjen siirtymistä alueille, joilla sovelletaan löyhempiä päästövaatimuksia. Sitä voidaan vähentää hienosäätämällä EU:n hiilirajamekanismia ja olemassa olevia hiilivuodon estomekanismeja.^[21]

Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutos ja sen hillitsemiseen tähtäävät politiikat vaikuttavat lähes kaikkiin keskuspankkien tekemän makrotaloudellisen analyysin osa-alueisiin. Keskeiset avoimiksi jäävät kysymykset liittyvät esimerkiksi tapaan, jolla siirtymän tulisi tapahtua sekä siitä talouteen aiheutuviin rakennemuutoksiin; sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen liittyvien riskien makrotaloudellisiin vaikutuksiin sekä luonnonvara- ja ekosysteemipalvelujen rooliin.

Kehikko 2
Yksikkövoittojen vaikutus kotimaisiin inflaatiopaineisiin

Tässä kehikossa tarkastellaan, millainen vaikutus yksikkövoitoilla on ollut kotimaisten hintapaineiden kehitykseen vuonna 2023 tilinpidon näkökulmasta.

Kotimaiset hintapaineet olivat hyvin voimakkaat vuonna 2023 mutta hiipuivat hieman vuoden mittaan yksikkövoittojen supistumisen myötä

BKT:n deflaattorin kehitys myötäilee vahvasti ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettua YKHI-inflaatiota (HICPX), ja sen kasvu voidaan eritellä yksikkötyökustannusten, yksikkövoittojen ja yksikköverojen kontribuutioihin (miinus subventiot) (ks. kuvio A).^[22],[23] BKT:n deflaattorin vuotuinen kasvu kiihtyi vuonna 2023 huomattavasti eli 6,0 prosenttiin edellisvuoden 4,7 prosentista. Siten se poikkesi huomattavasti vuosien 1999–2021 keskiarvosta, joka oli 1,6 %. Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen historiallisten 6,4 prosentin huippulukemien jälkeen deflaattorin kasvu alkoi hidastua, ja viimeisellä vuosineljänneksellä se oli 5,3 %. Yksikkövoittojen kehitys kiihdytti BKT:n deflaattorin nopeaa kasvua useilla neljänneksillä vuosina 2022 ja 2023 muodostaen siitä noin puolet. Sitä vastoin vuosina 1999–2019 yksikkövoittojen kontribuutio oli hieman yli kolmasosan. Yksikkövoittojen kontribuutio supistui voimakkaasti vuonna 2023 ja kompensoi siten yksikkötyökustannusten kontribuution samanaikaisen kasvun vaikutusta.

Kuvio A

BKT:n deflaattori ja kontribuutiot

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Poikkeuksellinen talouskehitys pandemian jälkeen selittää yksikkövoittojen voimakasta kehitystä vuonna 2022 ja alkuvuonna 2023

Yksikkövoitot myötäilevät yleensä syklisten indikaattorien, kuten BKT:n määrän, kehitystä. Lisäksi ne ovat tyypillisesti alttiita vaihtosuhteen muutoksille, joita aiheutuu esimerkiksi tuontihintojen tai öljyn hinnan suurista heilahteluista. Nämä ominaisuudet johtuvat siitä, että kun kysyntä on voimakasta suhteessa potentiaaliseen tuotantoon, hinnanasettajien on helpompaa nostaa hintoja ja yksikkövoittoja menettämättä markkinaosuuttaan, kun taas tuotantopanosten, kuten energian, hintasokkien aikaan voitot tyypillisesti absorboivat ainakin tilapäisesti osan vaikutuksesta, jolloin koko kustannusvaikutus ei siirry myyntihintoihin. Talouden heikkeneminen vuosina 2022 ja 2023 – siltä osin kuin se johtui kysynnän heikkenemisestä suhteessa tarjontaan – sekä vaihtosuhteen jyrkkä heikkeneminen vuonna 2022 tuontihintojen nousun myötä olisivat siten indikoineet toteutunutta heikompaa yksikkövoittojen kehitystä (ks. kuvio B). Tämä viittaa siihen, että kyseisellä jaksolla kehitykseen on saattanut vaikuttaa muitakin mekanismeja ja poikkeuksellisempia tekijöitä. Eräs tällainen yksikkövoittojen vahvuuden taustatekijä näiden vuosien aikana on ollut kysynnän ja tarjonnan epätasapaino useilla talouden sektoreilla. Kun toimitusketjun häiriöt aiheuttivat pandemian aikana laajoja tarjontakapeikkoja, velkarahoitteisilla valtion tukitoimilla rajoitettiin kasvun hidastumisen vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin sekä myötävaikutettiin säästöjen kertymiseen. Nämä säästöt ja patoutunut kysyntä voimistivat kysyntää monilla sektoreilla talouksien avauduttua koronasulkujen jälkeen. Kun kokonaiskysyntä suhteessa tarjontaan on vahva, voimakas tuotantopanosten hintojen nousu saattaa johtaa siihen, että hinnan asettajat korottavat hintojaan muuttamatta välttämättä lainkaan katepohjaista hinnoittelustrategiaansa. Näin ollen panoshintojen muutokset välittyvät myyntihintoihin ja yksikkövoitoilla on voimakas kontribuutio kotimaisiin hintapaineisiin, kuten viime aikoina on havaittu käyneen.^[24]

Kuvio B

Yksikkövoitot, BKT:n määrä ja tuonnin deflaattori

(vuotuinen prosenttimuutos)

Poikkeuksellisten tekijöiden purkauduttua yksikkövoitot ovat alkaneet mukautua suhdannevaiheeseen ja tavanomaiseen puskuroivaan rooliinsa

Kun kysynnän ja tarjonnan epätasapainot korjaantuivat pandemian jälkeen ja energian sekä muiden panosten hinnat maltillistuivat merkittävästi vuoden 2023 mittaan, yksikkövoitot alkoivat kaventua ja palautua asteittain tavanomaisemmille tasoille. Kysynnän ja tarjonnan epätasapainojen korjautuessa kävi vaikeaksi kasvattaa katteita menettämättä samalla markkinaosuutta, mikä myötävaikutti yksikkövoittojen kasvun tasaantumiseen. Panoshintapaineiden väheneminen puolestaan hillitsi myyntihintojen kehitystä. Näin ollen yksikkövoitot laskivat siitä huolimatta, että yritykset jatkoivat entisiä käytäntöjään panoshintojen siirtämisessä myyntihintoihin sekä katteiden asetannassa. Panoshintapaineiden väheneminen on lisäksi saattanut auttaa yrityksiä puskuroimaan työvoimakustannuspaineita. Yksikkövoittojen kehityksen heikentyminen on sopusoinnussa myös vuoden 2023 verrattain heikon suhdanneympäristön kanssa. Kaiken kaikkiaan yksikkövoitot näyttävät omaksuneen tyypillisen puskuroivan roolinsa, jossa ne keventävät korkeista yksikkötyökustannuksista kotimaisiin hintoihin aiheutuvia nousupaineita.

2 Rahapolitiikkaa kiristettiin

Vuonna 2023 EKP:n neuvosto nosti edelleen ohjauskorkoja ja piti ne riittävän rajoittavalla tasolla, jotta inflaatio palautuisi kohtuullisen ajan kuluessa keskipitkälle aikavälille asetettuun 2 prosentin tavoitteeseen. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana se nosti ohjauskorkoja 2,00 prosenttiyksikköä, joten talletuskorko nousi 4 prosenttiin. Energiakustannusten noususta johtuvat poikkeuksellisen suuret inflaatiopaineet levisivät talouteen. Myös elintarvikkeiden korkeat hinnat nopeuttivat inflaatiota huomattavasti. Pandemiarajoitusten purkamisen jälkeen syntyneet tarjontakapeikot ja patoutunut kysyntä nostivat nekin yhä hintoja, joskin aiempaa vähemmän, ja palkkojen nousu nopeutui. Korkopäätökset perustuivat keskipitkän aikavälin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otettiin huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Vuoden aikana saadut tiedot osoittivat entistä selvemmin, että rahapolitiikan kiristymisen vaikutus välittyi voimakkaasti talouteen. Lisäksi tuoreimmat inflaatiotiedot ja etenkin pohjainflaation mittarit osoittivat inflaation hidastumisen jatkuneen. EKP:n neuvosto päättikin loka- ja joulukuun kokouksissaan pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.

Eurojärjestelmän tase pieneni edelleen vuonna 2022 alkaneen rahapolitiikan normalisoinnin edetessä ja huolimatta siitä, että taseeseen lisättiin 45 miljardia euroa Kroatian keskuspankin taseesta Kroatian otettua euron käyttöön 1.1.2023. Eurojärjestelmän tase oli vuoden lopussa 6 900 miljardia euroa, eli se supistui vuoden aikana yli 1 000 miljardia euroa ja oli lähes 2 000 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2022 puolivälissä, jolloin se oli ollut suurimmillaan. Taseen pieneneminen johtui pääasiassa siitä, että kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa (TLTRO III) pankeille annettuja pitkä-aikaisia luottoja erääntyi, ja pankit maksoivat niitä aikaistetusti takaisin. Tasetta supistivat osaltaan myös maaliskuinen päätös sijoittaa omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP) erääntyvät pääomat vain osittain uudelleen ja heinäkuinen päätös luopua uudelleensijoituksista kokonaan. Joulukuussa 2023 EKP:n neuvosto päätti edistää eurojärjestelmän taseen normalisoitumista ilmoittamalla aikovansa luopua pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) erääntyvien pääomien uudelleensijoituksista asteittain heinäkuusta 2024 alkaen. Eurojärjestelmä oli ilmoittanut joulukuussa 2022 ottavansa lyhyiden korkojen ohjausjärjestelmän uudelleentarkasteluun. Työ jatkui vuonna 2023 ja päättyi maaliskuussa 2024.

Vuonna 2023 EKP jatkoi myös vuonna 2022 alkanutta pandemiaan liittyvien vakuushelpotusten asteittaista lakkauttamista, ja Kreikan luottoluokitus korotettiin investointiluokan tasolle. Eurojärjestelmä korosti vuoden 2023 aikana useasti, että rahapolitiikan toimeenpanoa voidaan tehostaa riskienhallinnalla esimerkiksi niin, että eurojärjestelmän hyväksymiä luottokelpoisuuden arviointilähteitä laajennetaan. Kun ohjauskorkoja nostettiin inflaation taltuttamiseksi, EKP:lle syntyi negatiivisen korkokatteen vuoksi tappioita, joista osa katettiin aiemmin luoduilla puskureilla. EKP:n rahoitustulon odotetaan tulevaisuudessa jälleen kasvavan, mikä tukee sen toiminnan vaikuttavuutta.

2.1 Rahapolitiikkaa kiristettiin inflaation palauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen

Euroalueen talouskasvu oli alkanut hidastua huomattavasti jo vuoden 2022 puolivälissä, ja vuoden 2023 alussa se pysähtyi. Talous näytti kuitenkin selviävän huomattavista haasteista, joita asettivat muun muassa vaimea maailmantalous, nopea inflaatio, rahoitusolojen kiristyminen ja geopoliittiset epävarmuustekijät, jotka johtuivat Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan. Kokonaisinflaatio hidastui tammikuussa energiahintojen laskun myötä mutta pysyi edelleen nopeana 8,6 prosentissa myös elintarvikkeiden korkeiden hintojen vuoksi. Nopea inflaatio johtui osin energiakustannusten nousun vaikutuksen leviämisestä kaikkialle talouteen ja välittymisestä myös elintarvikkeiden hintoihin. Myös toimitusketjujen häiriöt, patoutunut kysyntä ja muut pandemian ajalta juontuvat tekijät nopeuttivat inflaatiota, tosin aiempaa vähemmän. Lisäksi palkat alkoivat nousta aiempaa nopeammin.

Keskipitkän aikavälin inflaationäkymien vuoksi EKP:n neuvosto vahvisti aikovansa jatkaa rahapolitiikan kiristämistä. Se nosti helmikuun kokouksessaan kaikkia kolmea EKP:n ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Se myös ilmoitti aikovansa nostaa korkoja vielä 0,50 prosenttiyksikköä lisää maaliskuun kokouksessaan ja arvoivansa sitten, miten rahapolitiikassa seuraavaksi edetään. EKP:n neuvosto aikoi jatkaa koronnostoja päättäväisesti ja tasaiseen tahtiin, kunnes korot saavuttavat riittävän rajoittavan tason, jotta inflaatio voi palautua keskipitkälle aikavälille asetettuun 2 prosentin tavoitteeseen kohtuullisessa ajassa. Se arvioi, että korkojen pitäminen rajoittavalla tasolla hidastaisi vähitellen inflaatiota, sillä kun kysyntä vaimenisi, nopea inflaatio ei pääsisi iskostumaan odotuksiin.

Helmikuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti myös keinoista, joilla vähennettäisiin APP-ohjelmassa hankittuja eurojärjestelmän arvopaperiomistuksia. Se oli jo joulukuun 2022 kokouksessaan päättänyt, että APP-ohjelmassa erääntyviä pääomia ei enää sijoitettaisi täysimääräisesti uudelleen maaliskuusta 2023 alkaen vaan APP-salkkua pienennettäisiin keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuukaudessa maalis- ja kesäkuun 2023 välisenä aikana, ja sen jälkeinen salkun supistamistahti määritettäisiin myöhemmin. Yritysten joukkolainaomistuksissa erääntyvien pääomien uudelleensijoitukset ohjattaisiin aiempaa voimakkaammin ilmastotehokkaisiin liikkeeseenlaskijoihin. Sijoitusstrategian painopisteenä oli edelleen EKP:n hintavakaustavoite, mutta tavoitteena oli myös ottaa eurojärjestelmän taseeseen ilmastosyistä kohdistuva taloudellinen riski paremmin huomioon ja vähähiilistää asteittain yrityslainaomistuksia. Näin edettiin myös kohti EKP:n toissijaista tavoitetta eli EU:n yleisen talouspolitiikan tukemista, mikä pitää sisällään myös toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksen hillitsemiseksi (ks. kehikko 8).

Yhdysvaltojen ja Sveitsin pankkisektorien häiriöt lisäsivät rahoitusmarkkinoiden jännitteitä huomattavasti maaliskuussa, ja epävarmuus euroalueen kasvu- ja inflaationäkymistä kasvoi. Euroalueen talousnäkymiä koskevissa EKP:n asiantuntijoiden maaliskuisissa arvioissa ennakoitiin lisäksi, että varsinkin ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio jatkuu nopeana. Inflaation odotettiin kuitenkin hidastuvan tulevina vuosina. Koska inflaation arvioitiin pysyvän liian nopeana liian pitkään, EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Epävarmuuden lisääntyminen korosti lisäksi tarvetta tehdä korkopäätökset aina tuoreimpien tietojen pohjalta. EKP:n neuvosto selkeyttikin niin sanottua reaktiofunktiotaan ja kertoi käyttävänsä korkopäätösten ohjenuorana kolmea kriteeriä: taloudesta ja rahoitusoloista saatuihin tuoreimpiin tietoihin perustuvaa arviota inflaationäkymistä, pohjainflaation kehitystä ja sitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto myös seurasi tiiviisti markkinoiden jännitteitä ja oli valmis ryhtymään tarvittaessa toimiin euroalueen hintavakauden säilyttämiseksi ja rahoitusvakauden edistämiseksi. Seuraavina kuukausina euroalueen pankkisektori osoitti kykenevänsä kestämään euroalueen ulkopuolelta lähtöisin olevat jännitteet.

Vuoden edetessä EKP:n neuvoston rajoittavan korkopolitiikan huomattava vaikutus talouteen kävi yhä selvemmäksi. Aiemmat koronnostot välittyivät voimakkaasti euroalueen raha- ja rahoitusoloihin – eli välittymismekanismin alkuvaiheisiin – ja alkoivat vähitellen vaikuttaa koko taloudessa. Vielä ei ollut kuitenkaan varmaa, millä viipeellä ja kuinka voimakkaasti vaikutukset näkyisivät reaalitaloudessa. Huhtikuussa yritys- ja asuntoluottojen korot olivat korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Tämä johti luottojen kysynnän heikkenemiseen ja luotonantokriteerien kiristämiseen, mikä alkoi vähitellen hidastaa luotonannon kasvua. Kesäkuussa pankit myös maksoivat takaisin suurimman osan kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa (TLTRO III) saamistaan luotoista, mikä vähensi merkittävästi ylimääräistä likviditeettiä. Tästä huolimatta ohjauskorkojen muutokset välittyivät jouhevasti rahamarkkinoiden riskittömiin korkoihin. Euromääräisten markkinoiden lyhyen koron (€STR) ja talletusmahdollisuuden koron välinen ero tosin reagoi ylimääräisen likviditeetin määrän muutokseen epäsymmetrisesti: ero ei pienentynyt likviditeetin vähetessä, vaikka se oli suurentunut likviditeetin lisääntyessä (ks. kehikko 3).

Kokonaisinflaatio hidastui tuntuvasti. Se oli helmikuussa 8,5 %, maaliskuussa 6,9 % ja huhtikuussa 7,0 % mutta toukokuussa enää 6,1 %. Inflaation odotettiin hidastuvan edelleen ja lähestyvän tavoitettaan lähinnä siksi, että rahoitusolojen kiristyminen vaimensi yhä voimakkaammin kysyntää. Hintapaineiden oletettiin kuitenkin pysyvän edelleen liian voimakkaina liian pitkään. Siksi EKP:n neuvosto päätti nostaa ohjauskorkoja vielä 0,25 prosenttiyksikköä touko- ja kesäkuussa.

Uudelleensijoituksia APP-ohjelmassa oli vähennetty maaliskuussa, ja heinäkuussa ne lopetettiin kokonaan. PEPP-ohjelmassa uudelleensijoituksia aiottiin jatkaa ainakin vuoden 2024 loppuun. Edellisen rahapolitiikkakokouksen jälkeinen kehitys vahvisti kuitenkin EKP:n neuvoston odotusta siitä, että inflaatio hidastuisi entisestään loppuvuoden kuluessa mutta pysyisi vielä pidemmän aikaa tavoitetasoaan nopeampana. Näin ollen EKP:n neuvosto päätti heinäkuussa nostaa ohjauskorkoja vielä 0,25 prosenttiyksikköä lisää.

EKP:n neuvosto päätti heinäkuussa myös, ettei vähimmäisvarannoille maksettaisi enää talletusmahdollisuuden korkoa, vaan niiden korko olisi vastedes 0 %. Päätöksen tavoitteena oli säilyttää rahapolitiikan vaikuttavuus pitämällä rahapolitiikan mitoitus hallinnassa mutta samalla varmistaa korkopäätösten täysimääräinen välittyminen rahamarkkinoille. EKP:n neuvosto myös tehosti rahapolitiikkaa pienentämällä varannoista johtuvien korkokulujen kokonaismäärää pitämällä kuitenkin rahapolitiikan rajoittavana.

Inflaatio oli hidastunut heinäkuussa 5,3 prosenttiin, mutta elokuussa sen hidastuminen lähes pysähtyi. Euroalueen talousnäkymiä koskevissa EKP:n asiantuntijoiden syyskuisissa arvioissakin vuosien 2023 ja 2024 inflaation ennakoitiin olevan aiemmin arvioitua nopeampaa lähinnä energian kallistumisen vuoksi. Siksi EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoja syyskuun kokouksessaan vielä 0,25 prosenttiyksikköä. Vuoden 2023 aikana ohjauskorkoja nostettiin siis yhteensä 2,00 prosenttiyksikköä, ja talletusmahdollisuuden korko nousi 4 prosenttiin (ks. kuvio 2.1).

Kuvio 2.1

EKP:n ohjauskorkojen muutokset

(prosenttiyksikköinä)

Talouskasvu oli pysähtynyt vuoden alkupuoliskolla, ja sen odotettiin pysyvän lähikuukausien ajan vaimeana. Koska rahapolitiikkaa kiristävät EKP:n neuvoston toimet vaikuttivat yhä voimakkaammin euroalueen sisäiseen kysyntään ja kansainvälisen kaupan tilanne oli haastava, EKP:n asiantuntijat alensivat talouskasvua koskevia arvioitaan merkittävästi syyskuussa 2023. Pohjainflaatiopaineet pysyivät korkeina, mutta useimmat indikaattorit alkoivat laskea, ja myös arvioita ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketusta inflaatiosta tarkistettiin hieman alaspäin. Päivitetyn arvionsa perusteella EKP:n neuvosto myös katsoi EKP:n ohjauskorkojen saavuttaneen tason, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti inflaation palautumista tavoitteen mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa.

Nostettuaan ohjauskorkoja kymmenen kertaa peräkkäin EKP:n neuvosto päätti lokakuun kokouksessaan pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Koronnostojen alkaessa heinäkuussa 2022 talletusmahdollisuuden korko oli ollut -0,50 %, ja syyskuuhun 2023 mennessä se oli nostettu 4 prosenttiin. Euroalueella vallinneiden voimakkaiden hintapaineiden oletettiin pitävän inflaation nopeana, mutta se hidastuikin edelleen huomattavasti ja oli 4,3 % syyskuussa. Myös pohjainflaation mittarit laskivat. Lokakuussa alkanut Lähi-idän konflikti johti geopoliittisten riskien kasvuun, mikä sekin korosti EKP:n neuvoston dataperusteisen lähestymistavan merkitystä sen määrittäessä, mikä olisi ohjauskoroissa riittävän rajoittava taso ja kuinka pitkään niitä sillä tasolla pidettäisiin.

Inflaatio hidastui edelleen vuoden loppua kohden. Marraskuussa se oli 2,4 %. Joulukuun kokouksessaan EKP:n neuvosto kuitenkin arvioi, että inflaatio todennäköisesti nopeutuisi jälleen tilapäisesti lyhyellä aikavälillä vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Pohjainflaatio oli vaimentunut entisestään. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuisten arvioiden mukaan inflaatio alkaisi taas vähitellen hidastua vuonna 2024. Euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioitiin kuitenkin pysyvän koholla pääasiassa yksikkötyökustannusten voimakkaan kasvun takia.

EKP:n neuvosto päätti joulukuun kokouksessaan pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan ja edetä nopeammin eurojärjestelmän taseen normalisoinnissa. Se myös ilmoitti aikovansa sijoittaa PEPP-ohjelmassa erääntyneet pääomat täysimääräisesti uudelleen vuoden 2024 puoliväliin saakka, pienentävänsä salkkua sen jälkeen keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa vuoden 2024 loppuun saakka ja lopettavansa sitten uudelleensijoitukset kokonaan.

2.2 Kiristyvän rahapolitiikan vaikutus eurojärjestelmän taseen kehitykseen

Eurojärjestelmän tase oli alkanut asteittain supistua vuonna 2022 rahapolitiikan normalisoinnin myötä, ja kehitys jatkui vuonna 2023. Tase pieneni edelleen, kun APP-ohjelmassa erääntyneiden pääomien täysimääräiset uudelleensijoitukset lopetettiin helmikuussa ja osittaiset uudelleensijoitukset kesäkuussa. PEPP-ohjelmassa eurojärjestelmä kuitenkin jatkoi täysimääräisiä uudelleensijoituksia koko vuoden. Vuoden 2023 loppuun mennessä tase oli supistunut 6 900 miljardiin euroon pääasiassa TLTRO III ‑luottojen erääntymisen ja aikaistetun takaisinmaksun vuoksi ja jossain määrin myös APP-omistusten vähenemisen takia.

Vuoden lopussa eurojärjestelmän taseessa oli rahapolitiikkaan liittyviä varoja enää 5 100 miljardin euron edestä eli 1 200 miljardia euroa vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Taseen varoista 6 % oli euroalueen luottolaitoksille myönnettyjä lainoja (edellisvuonna 17 %), ja rahapoliittisista syistä hankittujen omaisuuserien osuus oli 68 % (edellisvuonna 62 %). Taseen muut rahoitusvarat koostuivat pääasiassa eurojärjestelmän valuuttamääräisistä varoista, kullasta sekä rahapolitiikkaan liittymättömistä euromääräisistä sijoituksista.

Taseen velkapuolella luottolaitosten varantotalletukset ja talletusmahdollisuuden käyttö vähenivät vuoden 2023 lopussa 3 500 miljardiin euroon (edellisvuonna 4 000 miljardia euroa). Niiden osuus kokonaisveloista oli 51 % (edellisvuonna 50 %). Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo oli käytännössä ennallaan eli 1 600 miljardia euroa ja osuus kokonaisveloista oli 23 % (edellisvuonna 20 %).

Eurojärjestelmä oli ilmoittanut joulukuussa 2022 ottavansa lyhyiden korkojen ohjausjärjestelmän uudelleentarkasteluun. Työ jatkui vuonna 2023 ja päättyi maaliskuussa 2024.

Kuvio 2.2

Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen kehitys

(mrd. euroa)

Euron käyttöönotto Kroatiassa 1.1.2023 ja Kroatian keskuspankin taseen sisällyttäminen eurojärjestelmän konsolidoituun taseeseen suurensivat eurojärjestelmän varoja ja velkoja 45 miljardia euroa.

APP- ja PEPP-sijoitusten jakautuminen eri arvopaperiluokkiin ja maihin

Omaisuuserien osto-ohjelman (APP) muodostavat kolmas katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma (PSPP) sekä yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelma (CSPP). Vuonna 2020 koronaviruspandemian puhjettua perustettiin lisäksi pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP). Siinä voidaan ostaa samoja arvopapereita kuin APP-ohjelmissa. Kreikan liikkeeseen laskemat velkapaperit vapautettiin PEPP-ohjelmassa tilapäisesti ostokelpoisuuskriteerien täyttämisestä.^[25]

Joulukuussa 2021 EKP:n neuvosto oli todennut aikovansa vähitellen aloittaa rahapolitiikkansa normalisoinnin hidastamalla ostojen tahtia ensin PEPP-ohjelmassa ja sitten APP-ohjelmassa. Se ilmoitti netto-ostojen PEPP-ohjelmassa päättyvän. Maaliskuussa 2022 se ilmoitti APP-ohjelman netto-ostojen odotetun päättymispäivän. Netto-ostot PEPP-ohjelmassa päättyivät 1.4.2022, ja ohjelmassa erääntyvien pääomien (täysimääräisiä) uudelleensijoituksia jatkettiin. Netto-ostot APP-ohjelmassa lopetettiin 1.7.2022, ja ohjelmassa erääntyvien pääomien (täysimääräisiä) uudelleensijoituksia jatkettiin. Sen jälkeen EKP:n neuvosto päätti pienentää APP-ohjelmassa hankittuja eurojärjestelmän omistuksia hallitusti ja ennakoitavasti sijoittamalla osan erääntyvistä pääomista uudelleen maalis-kesäkuussa 2023. Näin varmistettiin, että APP-ohjelman vaikutus markkinoilla jatkui kyseisellä ajanjaksolla. EKP:n neuvosto vahvisti 15.6.2023, että uudelleensijoitukset APP-ohjelmassa lopetettaisiin heinäkuun 2023 alussa. PEPP-ohjelmassa uudelleensijoituksia jatkettiin täysimääräisesti vuoden 2022 loppuun ja koko vuoden 2023 ajan. EKP:n neuvosto ilmoitti 14.12.2023 aikovansa jatkaa PEPP-ohjelmassa erääntyvien pääomien uudelleensijoituksia täysimääräisesti vuoden 2024 alkupuoliskolla, pienentää PEPP-salkkua keskimäärin 7,5 miljardia euroa kuukaudessa vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja lopettaa uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa kokonaan vuoden 2024 lopussa. Uudelleensijoitukset tehtiin joustavasti ja vallitseva markkinatilanne huomioon ottaen.

APP-salkun koko ei muuttunut täysimääräisten uudelleensijoitusten aikana heinäkuusta 2022 helmikuuhun 2023. Osittaisten uudelleensijoitusten aikana maalis-kesäkuussa 2023 salkku supistui 60 miljardia euroa eli keskimäärin 15 miljardia euroa kuukaudessa, ja sitä alettiin pienentää täysimääräisesti heinäkuussa 2023. APP-omistuksia oli vuoden 2022 lopussa kaiken kaikkiaan 3 254 miljardia euroa (jaksotettuun hankintamenoon arvostettuna) mutta vuoden 2023 lopussa enää 3 026 miljardia euroa. Suurin osa eli 79 % omistuksista oli PSPP-ohjelmassa hankittuja julkisen sektorin velkapapereita, joiden arvo oli vuoden lopussa 2 403 miljardia euroa. PSPP-ohjelman velkapaperit sijoitettiin yleensä uudelleen siinä maassa, jossa velkapääoma erääntyi. Osa kansallisista keskuspankeista hankki lisäksi EU:n alueelle sijoittautuneiden ylikansallisten laitosten velkapapereita. Joulukuun 2023 lopussa PSPP-omistusten painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 7,0 vuotta, mutta maturiteeteissa oli maakohtaista vaihtelua. Vuoden lopussa APP-omistusten kokonaismäärästä oli ABSPP-arvopapereita alle 1 % (13 mrd. euroa), CBPP3-joukkolainoja 9 % (286 mrd. euroa) ja CSPP-velkapapereita 11 % (324 mrd. euroa). Yrityssektorin velkapaperien ja katettujen joukkolainojen ostoissa noudatettiin vertailuindeksiä, jossa otettiin huomioon kaikkien liikkeessä olevien ostokelpoisten velkapaperien ja joukkolainojen markkina-arvo. Eurojärjestelmä ohjasi velkapaperiostoja edelleen ilmastotehokkaisiin liikkeeseenlaskijoihin ja julkaisi ensimmäiset ilmastotiedot CSPP- ja PEPP-ohjelmissa ostamistaan yrityssektorin velkapapereista sekä rahapolitiikkaan liittymättömistä sijoituksistaan – ks. osa 11.5. APP-ohjelmassa tehtiin arvopaperiostoja joustavasti vuoden 2023 alkupuoliskon ajan. Osittaiset uudelleensijoitukset ja ostojen lopettaminen eivät aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä markkinoilla.

PEPP-ohjelmassa ostettuja arvopapereita oli vuoden 2023 lopussa kaikkiaan noin 1 700 miljardin euron arvosta (jaksotetun hankintamenon perusteella). Katettujen joukkolainojen osuus oli alle 1 % (6 mrd. euroa), yrityssektorin velkapapereiden osuus 3 % (46 mrd. euroa) ja julkisen sektorin velkapapereiden osuus 97 % (1 614 mrd. euroa) PEPP-omistuksista.^[26] Vuoden 2023 lopussa PEPP-ohjelmassa hankittujen julkisen sektorin velkapaperien painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 7,3 vuotta, mutta maturiteeteissa oli maakohtaisia eroja.

Vuonna 2023 APP- ja PEPP-ohjelmissa erääntyi yksityisen sektorin velkapapereita 80 miljardia euroa ja PSPP- ja PEPP-ohjelmissa erääntyi julkisen sektorin velkapapereita 438 miljardia euroa. APP- ja PEPP-ohjelmissa erääntyviä pääomia sijoitettiin uudelleen yksityisen sektorin velkapapereiden osalta 36 miljardia euroa ja julkisen sektorin velkapapereiden osalta 271 miljardia euroa. Koska erääntyvät pääomat olivat suuria ja jakautuivat epätasaisesti, uudelleensijoituksia julkiselle sektorille tehtiin joustavasti eri maihin ja eri aikoina. Näin voitiin varmistaa säännöllinen ja tasapainoinen markkinaläsnäolo ja ottaa markkinoiden hinnanmuodostus ja toimivuuteen liittyvät näkökohdat asianmukaisesti huomioon. Joustomekanismi johti siihen, ettei PEPP-ohjelmassa hankittuja omistuksia aina kohdennettu ostoissa eurojärjestelmän pääoman jakoperusteen mukaisesti, mutta poikkeamat pääosin poistuivat mekanismin noudattamisjakson eli sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona pääomat erääntyivät.

PSPP, CSPP, CBPP3 ja PEPP-ohjelmissa hankittuja arvopapereita annettiin edelleen lainaan joukkolaina- ja repomarkkinoiden likvidiyden parantamiseksi. Vuonna 2023 repomarkkinoiden tilanne parani merkittävästi edellisvuodesta, mikä näkyi luotonannon volyymien supistumisena.

Eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden kehitys

Vuoden 2023 lopussa eurojärjestelmän operaatioissa jaettua rahoitusta oli pankeilla 410 miljardin euron edestä eli 914 miljardia euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa siitä, että pankit olivat maksaneet TLTRO III -operaatioissa jaettua rahoitusta takaisin ennenaikaisesti 312,5 miljardia euroa ja operaatioiden erääntyessä 612,9 miljardia euroa. Vuoden 2023 lopussa eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 5,2 kuukautta (edellisvuonna noin 10,5 kuukautta).

Vakuushelpotusten asteittainen poistaminen

EKP:n neuvosto oli maaliskuussa 2022 ilmoittanut, että pandemiaan liittyvistä vakuushelpotuksista luovuttaisiin vähitellen. Vakuushelpotukset olivat keskeinen osa rahapoliittisia toimenpiteitä, joita EKP toteutti pandemian yhteydessä. Kun hyväksyttävien vakuuksien määrä kasvoi, pankkien oli helpompi saada rahoitusta eurojärjestelmän luotto-operaatioissa. Toimenpiteiden keskiöissä oli ollut markkina-arvon aliarvostuksen väliaikainen keventäminen kaikissa arvopaperiluokissa kiinteällä 20 prosentin kertoimella ja joidenkin kansallisten keskuspankkien käyttöön ottaman muiden lainasaamisten vakuuskelpoisuuden tilapäinen laajentaminen.

Vakuushelpotuksia alettiin poistaa asteittain heinäkuussa 2022. Prosessin toisessa vaiheessa, joka tuli voimaan 29.6.2023, jälkimarkkinakelpoisten ja ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien markkina-arvon aliarvostuksen väliaikaisesta keventämisestä luovuttiin kokonaan ottamalla käyttöön uusi aliarvostustaulukko. Näin luotto-operaatioissa palattiin pandemiaa edeltäneelle riskitoleranssitasolle.^[27]

Kolmas vaihe pandemiaan liittyvien vakuushelpotusten poistamisessa on muiden lainasaamisten kattava uudelleentarkastelu. Jotkin kansalliset keskuspankit lopettivat muiden lainasaamisten kansalliset vakuuskelpoisuusjärjestelyt kokonaan tai osittain vuoden 2023 aikana tai sitä ennen.^[28] Marraskuussa 2023 EKP ilmoitti, että lyhytaikaisia velkainstrumentteja ei enää hyväksytä vakuuksiksi väliaikaisia vakuustoimenpiteitä koskevien suuntaviivojen^[29] nojalla ja että muilla lainasaamisilla on oltava vastedes joitakin erityispiirteitä. Lisäksi EKP:n neuvosto päätti ottaa uudelleen käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan kotimaisessa käytössä vakuudeksi hyväksyttävien kotimaisten lainasaamisten on oltava suuruudeltaan vähintään 25 000 euroa. Se päätti myös, että muut lainasaamiset nykyisine erityispiirteineen pysyvät vakuuskelpoisina ainakin vuoden 2024 loppuun. Päätökset on määrä panna täytäntöön vuoden 2024 kuluessa.

Syyskuussa 2023 Kreikan luottoluokitusta muutettiin eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokasta 4 (BB+) luokkaan 3 (BBB-), joten kaikki Kreikan keskushallinnon liikkeeseen laskemat velkainstrumentit saivat investointiluokan luokituksen.^[30] Yleisen vakuuskäytännön mukaisia vakuuskelpoisuusvaatimuksia alettiin siis soveltaa syyskuussa 2023 myös Kreikan keskushallinnon liikkeeseen laskemiin velkainstrumentteihin, jotka oli aiemmin vapautettu vaatimuksista väliaikaisia vakuustoimenpiteitä koskevissa suuntaviivoissa.

Vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja vakuuksien käytön kehitys

Vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien nimellismäärä kasvoi 1 200 miljardia euroa vuonna 2023. Vuoden lopussa se oli 18 300 miljardia euroa (ks. kuvio 2.3). Nimellismäärästä suurin osa oli valtioiden velkapapereita (9 900 mrd. euron arvosta). Siihen sisältyi myös yritysten joukkolainoja (1 900 mrd. euroa) sekä pankkien katettuja joukkolainoja (1 800 mrd. euroa) ja niiden vakuudettomia joukkolainoja (2 000 mrd. euroa). Verrattain pieni osa vakuuskelpoisista omaisuuseristä oli aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkapapereita (603 mrd. euroa), omaisuusvakuudellisia arvopapereita (600 mrd. euroa) ja muita jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä (1 400 mrd. euroa).

Kuvio 2.3

Vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien kehitys

(mrd. euroa)

Marraskuun 2022 ja vuoden 2023 lopun välisenä aikana, jolloin TLTRO III ‑operaatioihin sovellettiin muutettuja korkoja, vastapuolet maksoivat takaisin 80 % avoinna olevista luotoistaan, mikä johti vakuudeksi toimitettujen omaisuuserien tuntuvaan vähenemiseen. Ne vähenivät yli 900 miljardia euroa (ks. kuvio 2.4). Marraskuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä suoritettujen aikaistettujen takaisinmaksujen jälkeen vastapuolet poistivat vakuuskäytöstä erityisesti valtion joukkolainoja, joiden vaihtoehtoiskustannus on verraten suuri ja joita voidaan käyttää yksityisessä reporahoituksessa. Vuoden 2023 kuluessa vastapuolet poistivat vakuuskäytöstä lisäksi yli 250 miljardia euroa katettuja joukkolainoja ja omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Myös TLTRO III ‑operaation eräännyttyä kesäkuussa 2023 vakuuskäytöstä poistettiin huomattava määrä erilaisia omaisuuseriä (noin 300 miljardia euroa), mikä vastaa 60:tä prosenttia kyseisenä päivänä takaisin maksetuista luotoista (netto). Kaksi kolmasosaa vakuudeksi toimitettujen omaisuuserien määrän vähenemisestä johtui kuitenkin vakuushelpotusten asteittaisesta poistamisesta – etenkin eräiden muista lainasaamisista koostuvien vakuuspoolien asteittaisesta poistamisesta Ranskassa – sekä markkina-arvon aliarvostukseen vielä sovellettavan 10 prosentin kevennyksen kumoamisesta.

Kuvio 2.4

Omaisuuserien vakuuskäytön kehitys

(mrd. euroa)

2.3 Rahapolitiikan välineisiin liittyvien taloudellisten riskien hallinta

Eurojärjestelmä pyrkii jatkuvasti hillitsemään rahapoliittisten operaatioiden toteuttamiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Sen riskienhallintatoiminnon tavoitteena on hyvä riskihyötysuhde eli rahapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman vähäisin riskein.^[31]

EKP nosti ohjauskorkojaan useita kertoja vuonna 2023, jotta inflaatio palautuisi keskipitkällä aikavälillä EKP:n neuvoston 2 prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tämä suurensi eurojärjestelmän keskuspankkien taseisiin kirjattujen velkojen kustannuksia. Samaan aikaan APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituista arvopaperisalkuista ja TLTRO III ‑operaatioista kertyi vain vähän tuottoja. Tämä johti negatiivisiin korkotuottoihin, jotka voidaan osittain kompensoida aiempina vuosina kertyneillä puskureilla. Jos puskurit käytetään täysimääräisesti, jäljellä olevat tappiot kirjataan taseeseen. Tappiot voidaan kuitenkin kattaa tulevilla voitoilla, eli eurojärjestelmän keskuspankit kykenevät tappioista huolimatta toimimaan tehokkaasti. Eurojärjestelmän varojen ja velkojen välisen epäsuhdan odotetaan ajan mittaan pienenevän ja johtavan tuloslaskelman paranemiseen.^[32]

Vuonna 2023 eurojärjestelmän riskienhallintajärjestelmään tehtiin merkittäviä muutoksia: luottokelpoisuuden arviointilähteitä laajennettiin entisestään ja yrityssektorin velkapapereiden ostoja suunnattiin aiempaa voimakkaammin ilmastotehokkaisiin liikkeeseenlaskijoihin.

Luottokelpoisuuden arviointilähteiden laajentaminen jatkui

Vuonna 2023 eurojärjestelmä hyväksyi uusia arviointilähteitä luottokelpoisuuden arviointijärjestelmäänsä, jota se käyttää riskienhallinnassa pienentääkseen rahapoliittisissa operaatioissa käytettävien omaisuuserien luottoriskiä. Siinä määritellään menettelyt, säännöt ja tekniikat, joilla varmistetaan, että kaikille vakuuskelpoisille omaisuuserille asetetut eurojärjestelmän tiukat luottokelpoisuusvaatimukset täytetään jatkuvasti. Järjestelmään kuuluu myös luottokelpoisuuden erityyppisten arviointilähteiden arviointi, hyväksyminen ja seuranta.

Huhtikuussa 2023 EKP:n neuvosto päätti, että Kreikan keskuspankin oma luottokelpoisuuden arviointijärjestelmä hyväksytään arviointilähteeksi. Kreikan keskuspankin järjestelmässä arvioidaan rahoitussektorin ulkopuolisten kreikkalaisten oikeussubjektien luottokelpoisuutta. Kreikkalaisten arvioiden avulla voidaan nyt määrittää, kelpaavatko lainasaamiset kreikkalaisilta yrityksiltä vakuudeksi eurojärjestelmän luotto-operaatioissa ja mitä markkina-arvon aliarvostusta niihin sovelletaan. Kreikan keskuspankin oma luottokelpoisuuden arviointijärjestelmä on yksi EKP:n neuvoston tällä hetkellä hyväksymistä yhdeksästä kansallisten keskuspankkien arviointijärjestelmästä.

Marraskuussa EKP:n neuvosto päätti hyväksyä Scope Ratings GmbH:n ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi eurojärjestelmän tehtyä perusteellisen arvioinnin yhtiön hakemuksesta ulkoisten luottoluokituslaitosten hyväksymiskriteerien pohjalta. Yhtiötä arvioitiin määrällisten ja laadullisten kriteerien sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta saadun palautteen perusteella. Sen jälkeen, kun Scope Ratings on liitetty eurojärjestelmän tietotekniikkainfrastruktuuriin, yhtiön antamia luottoluokituksia käytetään rahapoliittisissa operaatioissa jo hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten (DBRS Morningstar, Fitch Ratings, Moody’s ja S &P Global Ratings) luokitusten ohella omaisuuserien vakuuskelpoisuuden ja markkina-arvon aliarvostuksen määrittämiseen.

Riskienhallinta APP- ja PEPP-ohjelmissa

Vuonna 2023 PEPP-ohjelmassa erääntyneet pääomat sijoitettiin edelleen uudelleen rahapoliittisista syistä, ja myös APP-ohjelmassa erääntyneet pääomat sijoitettiin uudelleen kesäkuun loppuun saakka. Näiden osto-ohjelmien taloudellisten riskien hallinnassa käytetään erityisiä taloudellisten riskien hallintajärjestelyjä, joissa otetaan huomioon kunkin ohjelman rahapoliittiset tavoitteet sekä ostettujen arvopaperien ominaispiirteet ja riskiprofiilit. Riskienhallintajärjestelyt koostuvat ostokelpoisuuskriteereistä, luottokelpoisuuden arvioinneista ja due diligence ‑menettelyistä, hintasäännöistä sekä vertailu- ja raja-arvoista. Riskienhallintajärjestelyjä sovellettiin netto-ostoissa, ja niitä sovelletaan edelleen erääntyvien pääomien uudelleensijoituksiin ja myös arvopaperiomistuksiin niin kauan kuin ne ovat eurojärjestelmän taseessa. Myös riskienhallintajärjestelyjen pääkohtia, jotka esitetään EKP:n vuosikertomuksen 2022 osan 2.3 taulukossa 2.1, sovelletaan edelleen. Kun APP-ohjelmassa alettiin maaliskuussa 2023 tehdä osittaisia uudelleensijoituksia, eurojärjestelmä suuntasi erääntyneiden yrityssektorin velkapaperipääomien uudelleensijoituksia aiempaa voimakkaammin ilmastotehokkaisiin liikkeeseenlaskijoihin.

Kehikko 3
Ylimääräisen likviditeetin kehitys ja sen vaikutus vakuudettomiin markkinakorkoihin

Tässä kehikossa tarkastellaan eurojärjestelmän taseen supistumisen vaikutuksia euromääräisiin rahamarkkinoihin. Ylimääräisen likviditeetin väheneminen taseen supistumisen vuoksi ei ole häirinnyt EKP:n ohjauskorkojen muutosten välittymistä vakuudettomiin rahamarkkinakorkoihin. Vuonna 2023 kävi kuitenkin ilmi, että euromääräisten markkinoiden lyhyen koron (€STR) ja EKP:n talletusmahdollisuuden koron välinen ero reagoi ylimääräisen likviditeetin muutokseen epäsymmetrisesti eli korkoero ei pienentynyt ylimääräisen likviditeetin vähetessä, vaikka se oli suurentunut likviditeetin lisääntyessä. Alustavan analyysin mukaan ilmiö on todennäköisesti väliaikainen.

Rahapolitiikan uudet kiristykset vähensivät likviditeettiä

Koska talletusmahdollisuuden korko ei enää ollut negatiivinen ja TLTRO III ‑operaatioiden ehtoja muutettiin, ylimääräinen likviditeetti väheni 4 400 miljardista eurosta 27.6.2022 aina 3 300 miljardiin euroon 31.12.2023 (ks. kuvion A kohta a). Likviditeetin vähenemiseen 1 100 miljardilla eurolla vaikutti ennen kaikkea se, että pankit maksoivat TLTRO III ‑operaatioissa saamaansa rahoitusta takaisin 1 700 miljardia euroa. Myös APP-ohjelmassa hankittujen eurojärjestelmän arvopaperiomistusten erääntyminen vaikutti likviditeettiä vähentävästi, sillä erääntyneitä pääomia jätettiin sijoittamatta uudelleen 300 miljardin euron arvosta. Riippumattomien tekijöiden kehityksen myötä järjestelmään palautui 900 miljardia euroa ylimääräistä likviditeettiä, kun institutionaaliset asiakkaat tekivät vähemmän rahapolitiikkaan liittymättömiä talletuksia eurojärjestelmässä. Likviditeettiä palautui järjestelmään vähitellen sen jälkeen, kun talletuksille maksettuihin korkoihin oli tehty muutoksia.

Likviditeetin väheneminen ei ole pienentänyt €STR-koron ja talletusmahdollisuuden koron välistä eroa

Ylimääräisen likviditeetin huomattavan vähenemisen pitäisi aiemman kehityksen valossa johtaa €STR-koron ja talletusmahdollisuuden koron välisen eron pienenemiseen. Ylimääräisen likviditeetin viimeaikainen väheneminen ei ole kuitenkaan johtanut korkoeron kaventumiseen (ks. kuvion A kohta b), vaan se kasvoi vuoden 2022 jälkipuoliskolle saakka ja vakaantui sitten noin ‑0,10 prosenttiyksikköön marraskuusta 2022 eteenpäin. Tämä aiemmasta poikkeava kehitys herättää kysymyksiä siitä, onko kyseessä tilapäinen ilmiö vai rakenteellinen muutos.

Kuvio A

Ylimääräisen likviditeetin kehitys

a) Ylimääräinen likviditeetti ja sen komponentit	b) Ylimääräinen likviditeetti sekä €STR-koron ja talletusmahdollisuuden koron välinen ero
(tuhatta mrd. euroa)	(x-akseli: ylimääräinen likviditeetti tuhansina mrd. euroina; y-akseli: korkoero peruspisteinä)

Kehityksen taustatekijät

Pankkien varantovelvoitteen ylittäviin talletuksiin sovellettavan kaksiportaisen korkojärjestelmän lakkauttaminen heinäkuussa 2022 johti siihen, että kaupankäyntiä varten tuli käyttöön vielä 1 000 miljardia euroa ylimääräistä likviditeettiä (ks. kuvion B kohta a). Negatiivisten korkojen aikana ja sen jälkeen, kun kaksiportainen korkojärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2019, kaupankäyntiin oli käytettävissä tosiasiassa ylimääräisen likviditeetin kokonaismäärää vähemmän likviditeettiä, sillä osalle eurojärjestelmän keskuspankeissa pidettävästä ylimääräisestä likviditeetistä maksettiin verraten hyvää korkoa eli se vapautettiin negatiivisista koroista. Tämä etu poistui negatiivisten korkojen kauden päättymisen yhteydessä heinäkuussa 2022. Ylimääräisten kaupankäyntikelpoisten varojen vapautuminen vilkastutti muun muassa pankkien kaupankäyntiä vakuudettomilla yön yli -talletuksilla.

Rahamarkkinatilastojen raportointiaineiston mukaan vakuudeton ottolainaus, jonka päivittäinen volyymi oli keskimäärin 120 miljardia euroa talletusmahdollisuuden negatiivisen koron aikana vuosina 2021 ja 2022, kasvoi vuoden loppua kohden 210 miljardiin euroon, ja kasvua tapahtui kaikilla vastapuolisektoreilla (ks. kuvion B kohta b). Paluu positiivisiin korkoihin ja kaksiportaisen korkojärjestelmän päättyminen johtivat siis vakuudettomien luottojen tarjonnan merkittävään kasvuun.

Ylitarjonnan tilanteessa pankit hyötyivät markkinavoiman kasvusta asiakkaidensa kanssa käymissään koroneuvotteluissa. Tämä näkyi selvästi siinä, että korkojen hajonta oli tavallista suurempaa €STR-koron laskentaan osallistuvien pankkien raportointitiedoissa, joista valtaosa viittasi korkojen alenemiseen. Sijoittajat suosivat lyhytaikaisia maturiteetteja, koska ne odottivat EKP:n nostavan korkoja. Pankit puolestaan eivät juurikaan tunteneet vetoa lyhyisiin maturiteetteihin, sillä ne eivät ole hyödyllisiä viranomaisvaateiden mukaisissa likviditeettimittareissa ja ne ovat kallis keino taseen loppusumman suurentamiseen. Sen vuoksi pankit perivät tallettajilta yleensä preemion kompensoidakseen lyhytaikaisten talletusten kielteistä vaikutusta vähimmäisomavaraisuusasteeseen. Preemio aiheutti €STR-korkoon laskupaineita erityisesti neljännesvuosiraportoinnin päivänä ja vuoden lopun raportointipäivinä.

Kuvio B

Kaupankäyntitoiminta

a) Kaupankäyntikelpoinen ylimääräinen likviditeetti sekä €STR-koron ja talletusmahdollisuuden koron välinen ero	b) Vakuudeton ottolainaus vastapuolen sektorin mukaan
(vasen asteikko: ylimääräinen likviditeetti tuhansina mrd. euroina; oikea asteikko: korkoero peruspisteinä)	(mrd. euroa)

Korkoeron kaventumatta jääminen saattaa olla tilapäinen ilmiö

Se, että €STR-koron ja talletusmahdollisuuden koron välinen ero ei pienentynyt, voi olla tilapäinen ilmiö, sillä ylitarjonnan tilanteessa pankeilla on edelleen markkinavoimaa neuvotella lyhytaikaisten talletusten hinnoista voidakseen kompensoida lakisääteisiin vakavaraisuussuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia. €STR-koron ja talletuskoron välinen ero saattaa vielä muuttua, kun ylimääräinen likviditeetti vähenee entisestään, mikä voi muuttaa käteisen kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa.

3 Euroopan rahoitussektori: hyvä riskinkestävyys haastavissa rahoitusvakauden olosuhteissa

Euroalueen pankkien riskinkestävyys vuonna 2023 osoittautui hyväksi etenkin Yhdysvalloissa ja Sveitsissä tapahtuneiden pankkien kaatumisten yhteydessä. Euroalueen pankit hyötyivät monella osa-alueella tapahtuneesta edistyksestä ja myös jatkuvasta tiiviistä valvonnasta. Rahoitusvakausympäristö pysyi silti epävarmana, sillä rahoitusolojen tiukentuminen aiheutti haasteita reaalitaloudelle ja rahoitussektorille. Kansalliset viranomaiset pyrkivät edelleen vahvistamaan pankkisektoria ottamalla makrovakauspuskureita käyttöön tai tiukentamalla niiden vaatimuksia. Lisäksi pankkeja, rahoitusinfrastruktuuria ja teknisiä innovaatioita koskevaa sääntelyä tehostettiin rahoitusjärjestelmän pitkäaikaisen kestokyvyn lisäämiseksi.

3.1 Rahoitusvakausympäristö vuonna 2023

Euroalueen rahoitusvakausympäristö pysyi haavoittuvana koko vuoden 2023 ajan monien haasteiden yhteisvaikutuksesta. Inflaatio oli nopeaa, rahoitusolot tiukemmat ja kasvunäkymät heikommat, ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan lisäksi tilanteeseen vaikuttivat tuoreet geopoliittiset jännitteet Lähi-idässä. Maaliskuussa 2023 pankkien kaatumiset Yhdysvalloissa ja Sveitsissä laukaisivat voimakkaan rahoitusmarkkinasokin, joka määrätietoisten politiikkatoimien ansiosta kuitenkin jäi lyhytaikaiseksi. Sen jälkeen rahoitusvakautta koskevien huolten keskiöön nousivat pian muut haasteet, kuten korkeampien korkojen vaikutukset ja talouskasvun heikkenemisen riskit. EKP:n ohjauskorkojen nostojen vuoksi rahoituskustannukset kaikilla talouden toimialoilla nousivat asteittain. Aiempina vuosina myönnettyjen lainojen korkosidonnaisuuksien pidennykset, työmarkkinoiden vahvuus ja kerrytetyt säästöt kuitenkin vaimensivat korkeampien lainakustannusten vaikutusta luotonottajien luottoriskiin vuoden mittaan. Kaiken kaikkiaan euroalueen pankkien saamisten laatu pysyi vakaana, mutta pankkien luottotappiot alkoivat lisääntyä, vaikkakin niiden lähtötaso oli alhainen. Pankkisektorin ulkopuolisilla rahoituksenvälittäjillä puolestaan luottoriski oli edelleen suuri, koska entistä useampien joukkolainasijoitusten luottoluokituksen laskivat.

Euroalueen valtiot ovat viime vuosina hyödyntäneet matalia korkoja, mutta EKP:n TPI-ohjelman (Transmission Protection Instrument) alettua niillä oli vuonna 2023 edessään laaja-alainen rahoituskustannusten nousu, jossa maiden väliset erot olivat hyvin pieniä. Kun valtiot joutuvat uusimaan erääntyviä lainoja korkeammalla korolla, niiden rahoituskustannukset ovat alttiina velkakestävyyden mittarien kehitykselle ja erityisesti riskille ennakoimattomista julkisista menoista, mikä saattaisi herättää henkiin huolet valtioiden velkakestävyydestä. Valtion velkamarkkinoiden ei-toivottua tai hallitsematonta dynamiikkaa voidaan kuitenkin lievittää EKP:n pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP) joustavilla uudelleensijoituksilla ja EKP:n TPI-ohjelmalla, mikäli niiden edellyttämät ehdot täyttyvät.

Myös yrityssektori hyötyi matalista koroista ennen pandemiaa ja sen aikana, ja sen tuloskehitys vuonna 2023 pysyi vahvana. Pandemianjälkeisen talouden elpymisen vaikutusten hiivuttua, luotonsaannin ehtojen kiristyttyä ja velanhoitokulujen kasvettua yritysten haavoittuvuustekijät lisääntyivät. Vaikka konkurssien määrä pysyikin vähäisenä, se kasvoi vuoden aikana hieman. Kiinteistöalan yritykset olivat erityisen haavoittuvia euroalueen liikekiinteistömarkkinoilla meneillään olevan laskusuhdanteen vuoksi.

Kotitalouksien velanhoitokyky heikkeni vuonna 2023 korkojen nousun ja asuinkiinteistömarkkinoilla meneillään olevan korjausliikkeen vuoksi. Lainakustannusten voimakkaalla nousulla rahapolitiikan tiukentumisjakson alusta lähtien oli selvästi negatiivinen vaikutus asuntolainojen kysyntään. Kaikesta huolimatta työmarkkinoiden vahvuuden ja asuntojen tarjontarajoitteiden yhteisvaikutuksesta asuinkiinteistömarkkinoiden laskusuhdanne pysyi hallittuna. Edelleen korkeina pysytelleet arvostustasot viittaavat kuitenkin siihen, että riskit saattavat toteutua, jos hintojen korjausliikkeet kiihtyvät.

Vaikka vuonna 2023 rahoitusmarkkinoilla nähtiin useita korkean volatiliteetin jaksoja, kokonaisuutena vaikutti siltä, että markkinahinnat perustuivat optimistisiin odotuksiin tulevista makrotaloudellisista näkymistä, ja siksi rahoitusmarkkinoiden arvioitiin olevan alttiita negatiivisille yllätyksille. Siinä, missä riskipreemiot yritysten joukkolainamarkkinoilla vaikuttivat noudattavan aiemmin nähtyjä säännönmukaisuuksia, osakemarkkinoilla ne olivat huomattavan niukat. Osakehintojen reaktio korkojen nousuun on ollut epätavallisen pieni, ja sen perusteella osakemarkkinoilla saattaa olla jyrkän korjausliikkeen riski, jos talouden hidastumisen vaikutukset yritysten kannattavuuteen osoittautuvat suuremmiksi kuin sijoittajat ovat ennakoineet. Lisäksi markkinaosapuolten riskinottohalukkuus reagoi edelleen hyvin vahvasti muutoksiin inflaatio- ja talousnäkymissä ja myös rahapolitiikan tulevissa linjauksissa.

Euroalueen pankkien ydinpääomasuhde (CET1) oli 15,6 % vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Se oli lähellä korkeimpia lukemia sitten yhteisen pankkivalvonnan aloittamisen ja kertoi siitä, että pankkien kannattavuus on parantunut ja että ne ovat vähentäneet riskipitoisia sijoituksia salkuistaan. Vahvat pääoma- ja likviditeettipuskurit auttoivat pitämään yllä luottamusta euroalueen pankkijärjestelmää kohtaan vuoden alkupuolella Yhdysvalloissa ja Sveitsissä tapahtuneiden pankkien kaatumisten yhteydessä. Lisäksi euroalueen pankkien oman pääoman tuotto kasvoi edelleen ja nousi 10,0 prosenttiin, mikä oli korkein lukema yli kymmeneen vuoteen. Taustalla oli nettokorkomarginaalien kasvu, kun saatavien tuotot nousivat nopeammin kuin varainhankintakustannukset. Vaikka suotuisa kehitys tukikin pankkien tuloksia, niihin kohdistui kolmenlaisia riskejä. Ensimmäinen niistä on inflaation nopeutumisen, velanhoitokustannusten nousun ja heikkenevän makrotalousympäristön yhteisvaikutus, joka saattaa heikentää pankkien saamisten laatua, mistä ensi merkkeinä olivat jo näkyvissä maksukyvyttömyysasteen nousu ja maksulaiminlyöntien yleistyminen. Toiseksi tiukentuneet luotonmyöntämiskriteerit vähensivät lainojen kysyntää, ja uusien myönnettyjen luottojen volyymi laski alimmalle tasolleen sitten vuoden 2015. Kolmanneksi varainhankintakustannusten nousu vaikuttaa todennäköiseltä, kun yhteenlasketut talletuskorot ovat alkaneet vähitellen nousta erityisesti määräaikaistalletusten kohdalla ja markkinarahoituksen kustannukset kallistua. Näistä haasteista huolimatta Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) vuonna 2023 toteuttaman EU:n laajuisen stressitestin perusteella voidaan odottaa, että pankit selviäisivät vakavista sokeista hyvin.

Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien sektori pysyi suhteellisen vakaana vuonna 2023, kun nettomerkinnät valtioiden joukkolainoihin ja investointiluokan yritysten joukkolainoihin sijoittaviin rahastoihin jatkuivat. Tämä helpotti näiden liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen sujuvaa vastaanottoa markkinoilla. Samalla pankkisektorin ulkopuoliset rahoituksenvälittäjät vähensivät aktiivisesti luottoriskille alttiita vastuitaan vuoden mittaan ja painottivat sijoitussalkkujaan suhteellisesti vähempiriskisten omaisuuserien suuntaan. Niiden alttius luottoriskille kuitenkin jatkui. Taloustilanteen huomattavan epävarmuuden ja tiukentuneiden rahoitusolojen vuoksi näihin rahoituksenvälittäjiin kohdistui mahdollinen arvostustappioiden riski, joka liittyi joukkolainasijoitusten luottoluokitusten heikkenemiseen ja luottotappiotapahtumiin. Ne olivat myös edelleen alttiita likviditeettiriskille, kun osake- ja joukkolainarahastojen käteispuskurit olivat edelleen vähäiset rahoitusolojen tiukentuessa. Koska näiden rahoituksenvälittäjien likviditeettipuskurit yleisesti olivat edelleen vähäiset, oli olemassa riski siitä, että äkillisen sijoitusten poisvirtauksen, vakuuksien muutospyyntöjen tai vakuutusten raukeamisen vuoksi rahastot saattaisivat joutua myymään omaisuuseriä. Kiinteistörahastot olivat edelleen erityisen alttiita arvostustappioiden ja sijoitusten poisvirtauksen riskille erityisesti liikekiinteistösegmentin haasteiden vuoksi. Tämän segmentin epävakaus herätti erityistä huolta: koska sen osuus kiinteistösektorista on merkittävä, koko sektorin riskit saattavat sen vaikutuksesta lisääntyä.

Euroalueen pankit, rahastot ja vakuutuslaitokset kohtasivat ilmastonmuutoksesta johtuvia haasteita myös vuonna 2023. Niin ikään kyberriskit vaativat tiivistä seurantaa. Ilmastonmuutoksesta johtuvien suurten luonnonkatastrofien lisääntyminen ja niihin liittyvien tappioiden suuruusluokan kasvu nostivat vakuutusmaksuja, koska vakuutuksia ilmastoon liittyvien vahinkojen varalta on niukasti saatavana.^[33] Riskinä on, että ilmastosokkien yleistyminen kärjistää vakuutusyhtiöiden kannattavuuden haasteita ja laajentaa sellaisten taloudellisten tappioiden osuutta, joita vakuutus ei kata. Tämä saattaa vaikuttaa haitallisesti makrotaloustilanteeseen ja rahoitusvakauteen.

3.2 Makrovakauspolitiikka: rahoitussektorin riskinkestävyyden vahvistaminen haastavassa tilanteessa

EKP:n tehtävänä on arvioida makrovakaustoimia, joita kansalliset viranomaiset aikovat toteuttaa pankeille yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa maissa. Sillä on myös valtuudet tarvittaessa asettaa pankeille tiukempia lisäpääomavaatimuksia. Tämä ei EKP:n tiiviin seurannan perusteella ollut tarpeen vuonna 2023, sillä monet maat olivat jo toteuttaneet uusia makrovakaustoimia tai tiukentaneet entisiä toimia vahvistaakseen pankkijärjestelmiensä kykyä selviytyä haavoittuvuuksista ja tilanteen heikkenemisen riskeistä.

Rahoitusjärjestelmän riskinkestävyyden säilyttäminen ja kohdennettujen makrovakaustoimien edistäminen

Vuonna 2023 rahoitusvakautta koskeviksi huoliksi nousivat korkeamman korkotason vaikutukset ja talouskasvun hidastumiseen liittyvät riskit. Makrovakausnäkökulmasta tarkastellen tiukentuneet rahoitusolot vaikuttivat laskusuhdanteen jatkumiseen, mutta järjestelmäriskit eivät toteutuneet. Etenkin pankkien vakavaraisuusasema pysyi vahvana, vaikka vaatimukset ylittävän pääoman määrä vaihtelikin pankki- ja maakohtaisesti, eivätkä luotontarjonnan rajoitteet liittyneet pankkien vakavaraisuusvaatimuksiin. Jatkoa ajatellen suuremmat velanhoitokulut ja makrotalousympäristön heikkeneminen saattaisivat haastaa velanhoitokyvyn muilla kuin rahoitussektorilla ja vähitellen heikentää pankkien saamisten laatua. Yhdessä lainavolyymien laskun ja varainhankintakustannusten nousun kanssa tämä saattaisi vaikuttaa negatiivisesti pankkien kannattavuuteen ja riskinkestävyyteen.

Tätä taustaa vasten kansalliset viranomaiset tiukensivat edelleen makrovakauspolitiikkaa vuoden 2023 mittaan pankkien riskinkestävyyden vahvistamiseksi. Sitä edistivät pankkien kannattavuus ja pääomapuskurien liikkumavara, jotka keskimäärin pysyivät vahvoina haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Jotkin kansalliset viranomaiset ottivat käyttöön vastasyklisiä pääomapuskureita puuttuakseen luottoriskin kasvun tuomiin haavoittuvuuksiin ja saadakseen makrovakauspolitiikalle lisää liikkumavaraa vapautettavissa olevien puskurien vaatimuksilla. Vuonna 2023 kahdeksan maata otti käyttöön vastasyklisen puskurin tai tiukensi sen vaatimuksia. Maita, jotka olivat toteuttaneet nollaa prosenttia suuremman vastasyklisen pääomapuskurin tai jotka suunnittelivat sitä, oli siis vuoden päätteeksi 14. Lisäksi kaikkiaan 11 maata oli toteuttanut tai ilmoittanut aikovansa toteuttaa joko laajan tai sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen,^[34] ja kymmenessä maassa pankkien O-SII-puskurivaatimuksia korotettiin osaksi EKP:n uudistetun alarajan määritysmenetelmän vuoksi.^[35] Viidessätoista maassa käytössä oli edelleen käytössä luotonottajiin liittyviä toimia, joilla oli tarkoitus estää pankkien liiallista riskinottoa kotitalouksille myönnettävissä luotoissa.

EKP julkaisi vuoden 2023 mittaan analyysejä ja lausuntoja makrovakauspolitiikan kysymyksistä. Financial Stability Review -katsauksen toukokuun ja marraskuun numeroissa EKP toi esiin, että makrovakauspuskurivaatimusten säilyttäminen on tärkeä keino, jolla varaudutaan pankkisektorin tilanteen heikkenemiseen.^[36] Se myös selvensi, että tämänhetkisten luotonottajiin liittyvien makrovakaustoimien soveltamista on syytä jatkaa, sillä niillä estetään luotonantokriteerien höltyminen ja varmistetaan luotonottajien lainanhoitokyky. Lisäksi EKP totesi, että pankkisektorin hyvä kannattavuus saattaisi tuoda joillekin maille tilaisuuden lisätä makrovakauspuskurivaatimuksia kohdennetusti, kunhan myötäsyklisiä vaikutuksia vältetään. Lopuksi EKP esitti näkemyksiään siitä, miksi poikkeusverojen määräämisellä luottolaitoksille joissakin maissa saattaisi olla negatiivisia seurauksia rahoitusvakauden kannalta.^[37]

EKP keskittyi yhdessä Macroprudential Bulletin ‑katsauksen numerossa nollaa prosenttia suuremman vastasyklisen pääomapuskurin mahdolliseen toteuttamiseen jo rahoitussuhdanteen neutraalissa vaiheessa. Kaiken kaikkiaan pandemia-ajan kokemukset viittaavat siihen, että vapautettavissa olevien makrovakauspuskurien roolia on kasvatettava. Tällöin voitaisiin tehokkaasti puuttua systeemisiin sokkeihin, joita saattaa esiintyä riippumatta kunkin maan talous- tai rahoitussuhdannevaiheesta. Vuoden 2023 loppuun mennessä kuusi valtiota oli jo toteuttanut tai ilmoittanut aikovansa toteuttaa nollaa prosenttia suuremman vastasyklisen pääomapuskurin toteuttamiseen tarvittavia kehyksiä.^[38] Kehyksissä sovellettiin erilaisia lähestymistapoja, joten myös kyseiset puskurit poikkesivat toisistaan. Keskipitkällä aikavälillä olisi toivottavaa, että kyseisten puskurien määrittämisessä sovellettaisiin yhtenäisempiä käytäntöjä kaikissa pankkiunionin maissa. Näin johdonmukaisuutta ja päätöksentekoa voitaisiin tehostaa ja samalla varmistaa riittävä kansallinen liikkumavara. EKP totesi myös, että pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien haavoittuvuuksiin on syytä puuttua kokonaisvaltaisesti kattavilla politiikkatoimilla. Näissä toimissa olisi otettava huomioon olemassa olevat kehykset ja huolehdittava vahvasta kansainvälisestä koordinoinnista.

Yhteistyö Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa

Vuonna 2023 EKP tarjosi analyyttista, tilastollista, logistista ja hallinnollista tukea Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) sihteeristölle. EKP oli toisena puheenjohtajana EJRK:n Instruments Working Group (IWG)- ja Analysis Working Group (AWG) ‑työryhmissä ja stressitestausta käsittelevässä työryhmässä sekä yhteisessä ilmastoriskien seurantaa käsittelevässä projektiryhmässä. Se oli toisena puheenjohtajana myös AWG-työryhmän ja EKP:n makrovakausanalyysiryhmän (MPAG) sekä IWG-ryhmän ja EKP:n makrovakauspolitiikkaryhmän (MPPG) alaisissa ryhmissä, jotka käsittelevät inflaation nopeutumisen ja korkojen nousun vaikutusta rahoitusvakauteen, sekä AWG- ja MPAG-ryhmien alaisessa systeemistä likviditeettiä käsittelevässä ryhmässä.

Lisäksi EKP tuki EJRK:n työtä seuraavilla osa-alueilla: 1) kyberhäiriöiden sietokykyyn liittyvät makrovakausvälineet;^[39] 2) kryptovarojen ja hajautetun rahoituksen järjestelmävaikutukset ja politiikkatoimien vaihtoehdot;^[40] 3) pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituksenvälittäjiin liittyvien haavoittuvuuksien valvonta;^[41] 4) yritysluottojen ja kiinteistörahastojen riskit ja politiikkatoimien vaihtoehdot;^[42] 5) liikekiinteistösektorin haavoittuvuudet, joista EJRK julkaisi suosituksen;^[43] ja 6) ilmastoriskien hallintaan liittyvät makrovakauskehykset.^[44] Lisätietoa on EJRK:n verkkosivuilla ja sen vuosikertomuksissa.

3.3 Pankkivalvontatehtävät: yksittäisten pankkien vakauden varmistaminen

Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta eurooppalaiset pankit pysyivät vakaina vuonna 2023 myös maaliskuisen markkinahäiriön jälkimainingeissa. Häiriö alkoi muutamien alueellisten pankkien kaaduttua Yhdysvalloissa ja kärjistyi Euroopassa, kun UBS osti Credit Suisse ‑pankin Sveitsin viranomaisten valvonnassa. Erityisessä EKP:n ja EPV:n toteuttamassa tiedonkeruussa pankit raportoivat kirjanpitoarvoltaan 73 miljardin euron suuruiset velkapaperien realisoitumattomat nettomääräiset tappiot. Määrää pidettiin kohtuullisena Yhdysvaltain vastaavaan lukuun nähden. Pankkien saamisten laatu ja kannattavuus ovat parantuneet, ja EKP:n vuoden 2023 stressitestin epäsuotuisan skenaarion perusteella pankit selviäisivät vakavasta laskusuhdanteesta. Yleinen hyvä riskinkestävyys johtuu pankkien vuosia jatkuneista ponnistuksista, hajautetusta varainhankinnasta ja hyvästä likviditeettiympäristöstä sekä EKP:n jatkuvasta tiiviistä valvonnasta, josta esimerkkinä on vuodesta 2021 jatkunut rahoitustoiminnan korkoriskiä koskeva työ. Vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa eli SREP-arvioinnissa pankkien SREP-kokonaispistemäärät pysyivät pääosin ennallaan. Pilarin 2 ydinpääomavaatimus (CET1) oli keskimäärin 1,2 %, kun se vuonna 2022 oli 1,1 %.

Vaikka vuonna 2023 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin tulos olikin hyvä ja eurooppalaisten pankkien kannattavuus ennätyslukemissa, EKP:n mukaan itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole syytä. Pankkien hyvä tuloskehitys saattaa jäädä lyhytaikaiseksi, kun EKP:n ohjauskorkojen vaikutus talletuskorkoihin vähitellen voimistuu, pankkien varainhankintakustannukset nousevat laajalti ja saamisten laatu heikkenee kiinteistösektorilla ja muilla korkoherkillä sektoreilla. EKP keskittyy pankkivalvonnassaan riskienhallinnan ja sisäisen hallinnon pitkään jatkuneisiin heikkouksiin ja myös kehittymässä oleviin riskeihin.

Vuoden 2023 mittaan EKP:n pankkivalvontaa kehitettiin riskiperusteisempaan ja vaikuttavampaan suuntaan. EKP toteutti sisäisesti toteutetun työn ja asiantuntijaryhmän suositusten perusteella uuden riskitoleranssijärjestelmän. Sen avulla valvojat voivat tarkasti suunnitella toimensa valvottavan pankin yksilöllisen tilanteen mukaan. Toinen uutuus oli vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin toteuttaminen monivuotisena, jolloin valvojien on helpompi säädellä tekemiensä analyysien tiiviyttä ja tiheyttä. Lisäksi EKP ryhtyi kehittämään oikea-aikaisempaa ja tehoavampaa eskalointiprosessia, jossa hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia valvontakeinoja, myös uhkasakkoja, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöriskien kohdalla.^[45]

Vuonna 2023 EKP määräsi seuraamuksia kolmelle pankille.^[46]

Joulukuussa 2023 EKP julkaisi valvontaprioriteetit vuosille 2024–2026. Prioriteetit olivat 1) häiriönsietokyvyn vahvistaminen välittömien makrotaloudellisten ja geopoliittisten sokkien varalta, 2) sisäisen hallinnon ja ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan puutteiden nopeampi korjaaminen ja 3) digitalisaation edistäminen ja operatiivisen häiriönsietokyvyn järjestelmien vahvistaminen.

Osana jatkuvaa pyrkimystään avoimuuteen EKP julkaisi vuonna 2023 pilarin 2 pääomavaatimusten määrittämisessä käyttämänsä nelivaiheisen riskiperusteisen menettelytavan. Lisäksi se julkaisi luottoriskiä koskevat SREP-arvioinnin menetelmät ja markkinariskiä koskevat SREP-arvioinnin menetelmät, joita sovelletaan vuoden 2024 valvontasyklissä, sekä huomattavien omistusosuuksien arviointioppaan. Tammikuussa 2024 julkaistiin myös päivitetty versio valvontakäsikirjasta, jonka edellinen versio oli vuodelta 2018.

Huhtikuussa 2023 EKP ja kriisinratkaisuneuvosto pitivät tervetulleina Euroopan komission ehdotuksia eurooppalaista kriisinhallinta- ja talletussuojakehystä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.

Lokakuussa 2023 Claudia Buch nimitettiin EKP:n pankkivalvonnan valvontaelimen uudeksi puheenjohtajaksi asianmukaisen valintaprosessin mukaisesti.

Lisätietoja on EKP:n pankkivalvontasivuilla ja EKP:n pankkivalvonnan vuoden 2023 toimintakertomuksessa.

3.4 EKP:n osallistuminen rahoitussektorin yhteiseurooppalaisiin ja kansainvälisiin sääntelyaloitteisiin

Rahoitussektoria koskevan sääntelyn uudistamisessa otettiin useita edistysaskelia vuonna 2023. Tärkeimmät saavutukset olivat 1) sopimukseen pääseminen Basel III ‑säännöstön toimeenpanosta EU:ssa, 2) ilmastoriskeihin liittyvät aloitteet ja 3) lakiehdotus EU:n kriisinhallinnan ja talletussuojajärjestelmän vahvistamiseksi. Merkittävää edistystä tapahtui myös kryptovarojen sääntelyssä ja markkinainfrastruktuurien sääntelyn tehostamisessa esimerkiksi keskusvastapuoliselvitysten osalta.

Pankkeja koskevan sääntelykehyksen lujittaminen

Vuonna 2023 EKP tuki edelleen neuvotteluja EU:n pankkilainsäädännön uudistuspaketista. Uudistuspaketti sisältää vakavaraisuusasetukseen (CRR)^[47] ja vakavaraisuusdirektiiviin (CRD)^[48] tehtäviä muutoksia, joilla on tarkoitus toimeenpanna lopulliset Basel III ‑säännöstön uudistukset. Joulukuussa Euroopan parlamentin ja neuvoston valmisteluelimet hyväksyivät EU:n pankkilainsäädännön uudistuspaketin. Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi (CRR/CRD) hyväksyttäneen lopullisesti huhtikuun 2024 loppuun mennessä tarkistuksen valmistuttua. Uudistusten tarkoitus on entisestään lujittaa EU:n pankkijärjestelmän riskinkestävyyttä etenkin lisäämällä luotto- ja markkinariskien sekä operatiivisten riskien kattamiseen tarvittavaa pääomaa. Niillä myös tehostetaan pankkivalvonnan käytössä olevia välineitä esimerkiksi ilmastoriskeihin ja muihin kestävyysriskeihin puuttumiseksi.^[49] Lisäksi EKP antoi panoksensa EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaan julkaisemalla lausunnot direktiiviehdotuksesta, joka koski yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvoitetta, ja asetusluonnoksesta, joka koski ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvää luokitustoimintaa.^[50]

Pankkiunionin valmiiksi saattamista koskevissa keskusteluissa pääaiheena oli EU:n kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen parantaminen. Euroopan komissio julkaisi 18.4.2023 lainsäädäntöehdotuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa pankkien kriisinhallintaa EU:ssa ja erityisesti tarjota viranomaisille tehokkaampia vaihtoehtoja pienten ja keskisuurten pankkien kaatumisen yhteydessä. EKP suhtautui lausunnossaan^[51] lainsäädäntöehdotukseen erittäin positiivisesti ja korosti parempien keinojen ja rahoitusvaihtoehtojen tarvetta kriisinhallinnassa. Ehdotetun lainsäädäntöpaketin lisäksi EKP totesi, että seuraavat vaiheet pankkiunionin loppuunsaattamiseksi tulisi toteuttaa. Tämä edellyttää etenkin eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän ja likviditeettiä kriisinratkaisussa koskevan kehyksen perustamista.

Kryptovaroja ja rahanpesun torjuntaa koskevan lainsäädäntökehyksen viimeistely

Vuonna 2023 EKP tuki edelleen kryptovarojen sääntelykehyksen viimeistelyä ja toimeenpanoa sekä EU:ssa että kansainvälisesti. EU:n kryptovarojen markkinoista annetun asetuksen^[52] tultua voimaan kesäkuussa EKP antoi palautetta useista Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen koordinoimista ja asetuksen toimeenpanoon liittyvistä teknisistä standardeista. Kansainvälisellä tasolla EKP myötävaikutti kryptovarojen sääntelyssä saavutettuun edistykseen useilla foorumeilla, joita olivat esimerkiksi finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB), Baselin pankkivalvontakomitea sekä maksu- ja markkinainfrastruktuurikomitea (Committee on Payments and Market Infrastructures, CPMI). FSB viimeisteli globaalin sääntelykehyksen, joka sisältää korkean tason suosituksia kryptovaratoimintojen ja ‑markkinoiden sääntelystä sekä stablecoin-kryptovaroja koskevista järjestelyistä. FSB:n suositukset sisältyivät laajempaan, lokakuussa hyväksyttyyn kryptovaroja koskevaan G20-ryhmän toimintaohjelmaan, jonka valmisteluun EKP oli osallistunut. Lisäksi EKP tuki Baselin pankkivalvontakomitean työtä, jonka tavoitteena oli tiukentaa ja selventää pankkien kryptovarariskejä koskevaa standardia. Standardin muutoksilla tiukennetaan erityisesti kriteerejä, joiden mukaan stablecoin-kryptovaroille myönnetään sääntelyssä erivapauksia.

EKP oli edelleen aktiivisesti mukana viimeistelemässä Euroopan komission ehdotusta lainsäädäntöpaketiksi, joka koskee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa ja jossa muun muassa ehdotetaan rahanpesun torjunnasta vastaavan EU-viranomaisen perustamista. Lausuntojensa mukaisesti^[53] EKP antoi tukensa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten ja eurooppalaisen pankkivalvonnan väliselle tiiviille yhteistyölle ja tietojenvaihdolle. Yleisemmällä tasolla se tuki tehokasta EU-säännöstöä, jolla pyritään ehkäisemään EU:n rahoitusjärjestelmän hyväksikäyttöä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen tarkoituksiin.

Pääomamarkkinaunionin edistäminen ja pankkisektorin ulkopuolisia rahoituksenvälittäjiä koskevan sääntelyn vahvistaminen

Vuonna 2023 jatkettiin lainsäädäntötyötä, joka koski aloitteita EU:n pääomamarkkinaunionin yhtenäisyyden syventämiseksi osana Euroopan komission vuonna 2020 laatimaa pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa. Vuoden mittaan EKP osallistui pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta käsittelevään politiikkakeskusteluun useissa julkaisuissaan ja puheissaan.^[54] Lisäksi EKP:n pääjohtaja sekä euroryhmän puheenjohtaja, Euroopan investointipankin pääjohtaja, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja julkaisivat asiantuntijakirjoituksen pääomamarkkinaunionin tärkeydestä eurooppalaisten säästöjen kanavoimiseksi kasvuun. EKP osallistui aktiivisesti myös euroryhmän keskusteluihin eurooppalaisten pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta ja osallistui lainsäädäntötyöhön Euroopan markkinainfrastruktuuriasetuksen^[55] muuttamiseksi.

Lisäksi EKP piti edelleen tärkeänä pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien rakenteellisiin heikkouksiin puuttumista ja sitä koskevan säännöstön kehittämistä makrovakauden näkökulmasta. Näiden toimijoiden viimeaikaisia häiriötilanteita sekä niiden maksuvalmiuden ja velkaantuneisuuden vaikutuksia rahapolitiikkaan käsiteltiin EKP:n Financial Stability Review- ja Macroprudential Bulletin ‑katsauksissa.^[56] EKP osallistui FSB:n arviointiin, joka käsitteli pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien velkaantuneisuuden vaikutuksia rahoitusvakauteen, ja oli aktiivisesti mukana laatimassa linjauksia näiden toimijoiden riskinkestävyyden tehostamiseksi.^[57] Avoimien sijoitusrahastojen osalta EKP osallistui FSB:n toteuttamaan arviointiin siitä, miten tehokkaita FSB:n kyseisten rahastojen likviditeettiepätasapainoon liittyvät suositukset olivat olleet.^[58]

4 Markkinainfrastruktuurin ja maksujen sujuva toiminta

Eurojärjestelmällä on keskeinen rooli markkinainfrastruktuurin ja maksujen kehittämisessä, ylläpitämisessä ja valvonnassa. Vuonna 2023 eurojärjestelmä uudisti onnistuneesti tukkumaksujärjestelmänsä ja jatkoi TARGET-palvelujen kehittämistä. Euroopan maksu- ja arvopaperimarkkinoiden yhdentymisen ja innovaatioiden parantamiseksi edelleen eurojärjestelmä päivitti vähittäismaksustrategiansa ja ryhtyi analysoimaan kehittyvien teknologioiden mahdollista vaikutusta tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvitykseen. Mahdollista digitaalista euroa koskevassa työssään eurojärjestelmä siirtyi tutkimusvaiheesta valmisteluvaiheeseen.

4.1 TARGET-palvelut

Eurojärjestelmä otti 20.3.2023 onnistuneesti käyttöön uuden T2-tukkumaksujärjestelmänsä, jolla korvattiin marraskuusta 2007 asti käytössä ollut TARGET2-järjestelmä. T2-järjestelmään sisältyy reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä (real-time gross settlement system, RTGS), keskitetyn likviditeetinhallinnan osio, joka optimoi likviditeetinhallinnan kaikissa TARGET-palveluissa, sekä joukko yhteisiä komponentteja, joita käytetään kaikissa TARGET-palveluissa. Lisäksi järjestelmän aukioloajat ovat entistä pidemmät. T2-järjestelmään siirryttiin aikavälillä 17.–20.3.2023, ja maanantaina 20.3.2023 kaikki pankit siirtyivät yhdellä kertaa hoitamaan selvitykset uudessa järjestelmässä. Uusi järjestelmä noudattaa rahoituslaitosten välisen sanomanvaihdon kansainvälistä standardia (ISO 20022) ja tuo merkittäviä tehokkuushyötyjä. Lisäksi markkinaosapuolet pystyvät uudessa T2-järjestelmässä tehostamaan keskuspankkirahan likviditeetinhallintaa euromääräisissä tukku- ja vähittäismaksutapahtumissaan sekä arvopaperikauppojen toimituksessa.

Noin 1 000 pankkia käyttää T2-järjestelmää omien tai asiakkaidensa euromääräisten maksujen välittämiseen. Kun mukaan luetaan sivukonttorit ja tytäryhtiöt, T2-järjestelmän välityksellä voidaan tavoittaa yli 40 000 pankkia ympäri maailmaa. Vuonna 2023 T2-järjestelmässä ja sitä edeltäneessä TARGET2-järjestelmässä välitettiin päivittäin keskimäärin 409 444 maksua, joiden päivittäinen keskimääräinen arvo oli 2 200 miljardia euroa. TARGET2-järjestelmässä vuonna 2022 suoritettuihin maksuihin verrattuna päivittäinen volyymi kasvoi 2,9 %.

Kroatian liityttyä euroalueeseen maan rahoitussektori siirtyi 1.1.2023 alkaen kansallisesta RTGS-järjestelmästään TARGET2-/T2-järjestelmiin. Kroatian markkinoiden liittyminen TARGET-palveluihin jatkui kesäkuussa siirtymisellä TARGET-pikamaksupalveluun (TIPS), ja syyskuussa Kroatian arvopaperikeskus liittyi TARGET2-Securities-järjestelmään (T2S).

Kroatian arvopaperikeskuksen liittyminen tapahtui osana aaltoa, jossa kaikkiaan viisi arvopaperikeskusta liittyi onnistuneesti T2S-järjestelmään. Näitä olivat maailman suurimpiin arvopaperikeskuksiin kuuluva Euroclear Bank, Bulgarian keskuspankin arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä ja toinen Bulgariassa toimiva arvopaperikeskus Central Depository AD (CDAD), Kroatian arvopaperikeskus Središnje klirinško depozitarno društvo d.d. (SKDD) sekä Euroclear Finland. T2S-alustalla toimii 24 arvopaperikeskusta 23:ltä eri markkina-alueelta Euroopassa, ja sen kautta voidaan tehdä arvopaperiselvitykset euroissa ja Tanskan kruunuissa. Tämä siirtymisaalto oli T2S-järjestelmälle ja eurojärjestelmälle merkittävä askel ylläpidon, toiminnan ja strategian kannalta. Erityisesti vähittäissijoittajatilejä ylläpitävän arvopaperikeskuksen (Euroclear Finland) onnistunut liittyminen vahvistaa jälleen, että eurojärjestelmän markkinainfrastruktuurit pystyvät tukemaan kaikkia EU:n maita ja markkinoita. Liiketoiminnan näkökulmasta lisäksi Euroclear Bankin liittyminen tuo euro-obligaatiot suoraan T2S-järjestelmään ja vuodesta 2024 alkaen eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmään (ECMS). Vuonna 2023 T2S-järjestelmässä selvitettiin keskimäärin 699 868 maksutapahtumaa päivässä, ja päivittäin selvitettyjen tapahtumien keskimääräinen volyymi oli 790,3 miljardia euroa.

TIPS-palvelu oli edelleen tärkeässä roolissa euromääräisten pikamaksujen kehittämisessä, ja siihen liittyi lisää pankkeja ja kansallisia yhteisöjä vuonna 2023. TIPSin osallistujamäärän kasvun myötä maksutapahtumien volyymit kasvoivat yli 127 prosentilla vuoteen 2022 verrattuna, ja selvitettyjen pikamaksujen volyymi oli suurimmillaan 28 miljoonaa joulukuussa 2023 (18,7 miljoonaa joulukuussa 2022). Ruotsin keskuspankin ja Ruotsin kruunun TIPS-pikamaksuihin liittymistä valmisteleva testaus vietiin onnistuneesti loppuun. Liittymisen on määrä tapahtua vuonna 2024. Eurojärjestelmän ja Tanskan keskuspankin yhteistyö Tanskan kruunun liittämiseksi TIPSiin (ja T2-järjestelmään) vuonna 2025 jatkui sujuvasti.

Eurojärjestelmä julkaisi heinäkuussa 2023 TIPSin uuden hinnoittelurakenteen, joka tuli voimaan 1.1.2024. Se varmistaa, että palvelu toimii kustannusvastaavuusperusteisesti eikä tuota voittoa. Samaan aikaan TIPSin hinnoittelulla pyritään tukemaan pikamaksujen omaksumista Euroopassa, minkä odotetaan niin ikään nopeutuvan Euroopan komission annettua lainsäädäntöehdotuksen euromääräisten pikamaksujen saattamisesta kaikkien niiden EU:n ja Euroopan talousalueen maiden kansalaisten ja yritysten käyttöön, joilla on pankkitili.

Kolmen selvityspalvelunsa (T2, T2S ja TIPS) ohella eurojärjestelmä kehittää uutta TARGET-palvelua eli eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmää (ECMS). Tällä yhteisellä järjestelmällä voidaan hallita eurojärjestelmän luotto-operaatioissa vakuuksina käytettäviä omaisuuseriä kaikissa euroalueen maissa. ECMS:n käyttöönotto on siirretty vuoden 2024 huhtikuusta marraskuulle, jotta käyttäjillä olisi enemmän aikaa viedä loppuun ECMS:n toimintojen testaus vakaassa ympäristössä.

4.2 Digitaalista euroa koskeva hanke

Digitaalista euroa koskevan hankkeen kaksivuotinen tutkimusvaihe päättyi lokakuussa 2023. Tutkimustyön pohjalta julkaistu raportti toimi perustana EKP:n neuvoston päätökselle käynnistää valmisteluvaihe. Tämän uuden vaiheen alkaminen ei vielä tarkoita, että digitaalinen euro päätettäisiin laskea liikkeeseen. Sellaista päätöstä neuvosto voi harkita vasta, kun digitaalisen euron lainsäädäntökehys on hyväksytty EU:n tasolla.

Tutkimusvaiheen aikana eurojärjestelmä sopi digitaalisen euron suunnittelun ja teknisten ominaisuuksien korkeaa laatua koskevista vaatimuksista. Työn tueksi toteutettiin prototyyppiharjoitus ehdotetun suunnittelun validoimiseksi tekniseltä kannalta ja fokusryhmätutkimuksen avulla^[59], jotta saataisiin palautetta mahdollisten käyttäjien mieltymyksistä ja odotuksista. Tiiviillä ja läpinäkyvällä yhteistyöllä markkinaosapuolten, muiden EU:n toimielinten sekä poliittisten päätöstentekijöiden kanssa varmistettiin, että kaikki sidosryhmät pääsivät antamaan palautetta suunnittelu- ja jakeluvaihtoehdoista. Teknisistä näkökohdista tehty markkinatutkimus osoitti, että on riittävän suuri joukko eurooppalaisia palveluntarjoajia, jotka pystyvät kehittämään digitaaliselle eurolle ratkaisuja, ja että saatavilla on useita erilaisia rakenteellisia ja teknisiä suunnitteluvaihtoehtoja.

Valmisteluvaiheen ensimmäinen jakso, joka alkoi 1.11.2023, kestää kaksi vuotta, ja siinä luodaan perusta digitaalisen euron mahdolliselle liikkeeseenlaskulle. Tällä ajanjaksolla keskitytään viimeistelemään digitaalisen euron sääntökirjaa ja valitsemaan palveluntarjoajia, joilla olisi mahdollisuudet kehittää digitaalisen euron alusta ja infrastruktuuri. Eurojärjestelmä toteuttaa myös lisää testausta ja kokeita sekä kuulee edelleen kaikkia sidosryhmiä, yleisö mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että digitaalinen euro täyttää kaikkein tiukimmat vaatimukset laadun, turvallisuuden, yksityisyyden ja käytettävyyden kannalta.

EKP:n neuvosto päättää mahdollisista seuraavista toimista valmisteluvaiheen ensimmäisen jakson tulosten ja lainsäädäntöprosessin etenemisen perusteella.

4.3 Markkinainfrastruktuurin ja maksujen innovaatiot ja yhdentyminen

Marraskuussa 2023 eurojärjestelmä julkaisi vähittäismaksustrategiaansa päivityksen, jossa otetaan huomioon ne merkittävät muutokset, jotka maksuympäristössä ovat tapahtuneet strategian nelivuotisen voimassaolon aikana. Etenkin suuret teknologiayhtiöt ovat lisänneet toimintaansa maksualalla, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti Euroopan strategiseen maksualan autonomiaan. Lisäksi Venäjän sota Ukrainaa vastaan on tuonut korostuneesti esiin (kyberalan) riskien merkityksen Euroopan kriittisille infrastruktuureille, mukaan lukien maksupalvelut. Myös digitaalista euroa koskevassa hankkeessa edistyttiin huomattavasti.

Päivitetyssä strategiassa on säilytetty päätavoitteet eli Euroopan laajuisten maksuratkaisujen kehittäminen vuorovaikutuspisteissä (eli myyntipaikassa ja mobiili- ja sähköisessä kaupankäynnissä) tapahtuvia maksuja varten ja yhtenäisen euroalueen (SEPA) vahvistaminen edelleen, pääasiassa ottamalla pikamaksut käyttöön täysimittaisesti. Strategiassa on myös uusi tavoite eli vähittäismaksujen häiriönsietokyvyn vahvistaminen muun muassa tarjoamalla häiriötilanteisiin vaihtoehtoisia maksuratkaisuja Lopuksi päivityksessä korostetaan myös eurojärjestelmän vähittäismaksustrategian ja digitaalista euroa koskevan hankkeen keskinäistä täydentävyyttä ja erityisesti sitä, millä eri tavoilla digitaalinen euro voisi edistää strategian tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi digitaalinen euro itsessään tarjoaisi Euroopan laajuisen maksuratkaisun ja auttaisi samalla yksityisiä vähittäismaksuratkaisuja laajenemaan Euroopan tasolle.

Eurojärjestelmän arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien neuvoa-antava ryhmä (AMI-SeCo), jonka tavoitteena on edistää Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä kaupanjälkeisten toimien alalla sekä pääomamarkkinaunionia, raportoi jälleen mandaattinsa piiriin kuuluvien markkinoiden (Euroopan talousalueen sekä Ison-Britannian ja Sveitsin markkinoiden) edistyksestä T2S:n yhdenmukaistamisprosessin mukaisten normien noudattamisessa. T2S:n yhdenmukaistamisstandardien yleinen noudattamisaste oli edelleen noin 90 %. T2S-järjestelmään syyskuussa 2023 liittyneiden viiden uuden arvopaperikeskuksen arvioitiin hyvin pitkälti noudattavan T2S:n yhdenmukaistamistandardeja. Vuoden 2023 raportti yhtiötapahtumia koskevien vaatimusten noudattamisesta osoitti, että edistystä on saavutettu myös yhtiötapahtumia koskevien standardien noudattamisessa. Vuoden 2023 jälkipuoliskon ScoREBoard-raportissaan AMI-SeCo totesi, että keskeisten osapuolten eteneminen yhteisen vakuushallinnan sääntökirjan sovellettavien standardien noudattamisessa oli hieman viivästynyt. Koska eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmän (ECMS) käyttöönottoa on siirretty marraskuuhun 2024, AMI-SeCo sopi, että yhteisen vakuushallinnan sääntökirjan asianomaisten standardien noudattamisen määräaikaa lykätään.

Marraskuussa 2023 AMI-SeCo-ryhmä käynnisti kyselytutkimuksen jäsenistönsä ja kansallisten keskeisten osapuolten jäsenistön keskuudessa tunnistaakseen jäljellä olevat esteet arvopapereiden kaupanjälkeisten toimien markkinoiden yhdentymiselle EU:ssa. AMI-SeCo antoi myös Euroopan komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle tietoa rajatylittävien lähdeveromenettelyjen tehostamista koskevan komission direktiigviehdotuksen kaupanjälkeisiin toimiin liittyvistä näkökohdista ja esitti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle näkemyksensä arvopapereiden selvityksen tavanomaisen T+2-aikataulun mahdollisesta lyhentämisestä.

Lisäksi eurojärjestelmä on ryhtynyt analysoimaan kehittyvien teknologioiden, kuten hajautetun tilikirjan teknologian eli lohkoketjuteknologian, mahdollista vaikutusta tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvitykseen (ks. kehikko 4).

4.4 Yleisvalvonta ja liikkeeseen laskevan keskuspankin rooli

Rahoitusmarkkinainfrastruktuurien ja maksujen turvallinen ja tehokas toiminta euroalueella on jatkuva painopiste eurojärjestelmän harjoittamassa valvonnassa. Lisäksi eurojärjestelmä osallistuu euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina yhteistyöjärjestelyihin sellaisten euroalueen ulkopuolisten rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kanssa, joilla on merkittävää euromääräistä toimintaa.

Eurojärjestelmän TARGET-palvelujen valvonnan (ks. osa 4.1) keskeisiin painopisteisiin kuului T2-T2S-yhdistämishankkeen seuranta ennen yhdistetyn alustan käyttöönottoa maaliskuussa 2023 sekä uusien markkinoiden liittäminen alustalle. Lisäksi lokakuussa 2023 käynnistettiin kattavat arvioinnit, joissa T2- ja TIPS-palveluja tarkasteltiin systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista annetun asetuksen kannalta ja T2S-palvelua CPMI-IOSCO-periaatteiden kannalta.

Eurojärjestelmä valvoo myös muita systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä, kuten EURO1- ja STEP2-T-järjestelmiä sekä MasterCard Clearing Management System (MCMS) ‑järjestelmää. Vuonna 2023 se vei päätökseen MCMS:n ensimmäisen kattavan arvioinnin SIPS-asetuksen kannalta, käynnisti uusia kattavia arviointeja EURO1- ja STEP2-T-järjestelmistä SIPS-asetuksen kannalta, arvioi MCMS-järjestelmää rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberhäiriöiden sietokykyä koskevien yleisvalvonnan vaatimusten kannalta sekä seurasi EURO1-järjestelmän siirtymistä ISO 20022 ‑standardiin.

Maksuvälineiden, ‑järjestelmien ja ‑järjestelyjen osalta eurojärjestelmä saavutti vuonna 2023 merkittävän virstanpylvään, joka koski maksuvälineiden, ‑järjestelmien ja ‑järjestelyjen yleisvalvontakehyksessä (PISA-kehyksessä) valvottavien tai seurattavien maksujärjestelyjen määrittämistä. Sen lisäksi, että eurojärjestelmä liitti uudet valvottavat järjestelyt PISA-kehyksen piiriin, se toteutti kattavan arvioinnin ensimmäisestä Euroopan laajuisten maksujärjestelmien ryhmästä ja jatkoi korttipetosseurantaa koskevaa työtään.

Euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina eurojärjestelmä teki edelleen yleisvalvontayhteistyötä ja osallistui kriisinhallintajärjestelyihin niiden rahoitusmarkkinainfrastruktuurien osalta, joilla on merkittävää euromääräistä toimintaa. Keskusvastapuolten osalta eurojärjestelmä osallistui riskienhallinnan muutosten, palvelujen laajennusehdotusten sekä elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmien arviointiin. Arvopaperikaupan selvityksen osalta eurojärjestelmä antoi edelleen asiantuntija-apua arvopaperikeskusten säännölliseen arviointiin arvopaperikeskusasetuksen nojalla ja valmisteli hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvia markkinainfrastruktuureja operoivien yhteisöjen tulevaa hyväksyntää asetuksen (EU) N:o 2022/858 (DLT-pilottijärjestelmää koskeva asetus) nojalla.

Kyberhäiriöiden sietokyvyn saralla eurojärjestelmä vei päätökseen rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberhäiriöiden sietokykyä koskevan strategian arvioinnin, ja tarkempia tietoja strategian parannuksista ja tarkistuksista julkistetaan vuoden 2024 alussa. Lisäksi EKPJ toteutti säännöllisen kyberhäiriöiden sietokykyä koskevan kyselytutkimuksensa, johon osallistui 80 rahoitusmarkkinainfrastruktuuria EU:sta, ja käynnisti sen seurannan asianomaisten yleisvalvojien ja valvottavien yhteisöjen kanssa.

EKP tuki useiden yleisvalvontaan liittyvien globaalien työryhmien työtä, joka käsitteli esimerkiksi keskusvastapuolten vakuusmarginaalien laskentakäytäntöjä, rahoitusmarkkinainfrastruktuurien suojautumista osapuolen maksuhäiriöön liittymättömiltä rahoitusriskeiltä ja stablecoin-kryptovarajärjestelyjä. Lisäksi se tuki EU:n laajuista keskusvastapuolten valvontaan liittyvää stressitestiä, jota Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen koordinoi. EKP julkaisi myös yhteenvedon EU:n keskusvastapuolten alkumarginaalimalleista, seurasi jatkuvasti markkinoiden kasvaneen volatiliteetin vaikutuksia keskusvastapuoliin ja niiden jäseniin sekä järjesti yhdessä Saksan keskuspankin ja Federal Reserve Bank of Chicagon kanssa keskusvastapuolten riskienhallintaa koskevan vuoden 2023 yhteiskonferenssin edistääkseen alan toimijoiden, sääntelyelinten ja tiedeyhteisön välistä vuoropuhelua.

Eurojärjestelmä osallistuu säännöllisesti uusien rahoitusmarkkinainfrastruktuureita ja maksuja koskevien EU:n asetusten laadintaan. Vuonna 2023 se antoi panoksensa erityisesti EKP:n lausuntoon Euroopan markkinarakenneasetuksen tarkistuksesta. EKP oli niin ikään aktiivisesti mukana valmistelemassa digitaalista häiriönsietokykyä koskevaan asetukseen liittyvää johdettua oikeutta etenkin uhkaperusteisen tunkeutumistestauksen alalla, jota kehitetään uhkatietoon perustuvan eettisen red team ‑testauksen eurooppalaisen kehyksen (TIBER-EU) mukaisesti.

Kehikko 4
Uudet teknologiat tukkumarkkinoiden keskuspankkirahaselvityksessä

Eurojärjestelmä analysoi kehittyvien teknologioiden, kuten hajautetun tilikirjan teknologian eli lohkoketjuteknologian, mahdollista vaikutusta tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvitykseen. Tämä työ on osa eurojärjestelmän pyrkimyksiä varmistaa, että keskuspankit pysyttelevät ajan tasalla maksu- ja arvopaperiselvitysalan digitaalisista innovaatioista ja osallistuvat niihin.

Rahoitussektorilla esiintyy yhä laajempaa kiinnostusta hajautetun tilikirjan teknologian mahdollisiin sovelluksiin, mukaan lukien rahoitustoimet, jotka nykyisellään selvitetään keskuspankkirahassa. Jos alalla otetaan hajautetun tilikirjan teknologia käyttöön merkittävässä laajuudessa, keskuspankkien on kenties ryhdyttävä toimiin, jotta ne voivat turvata maksujärjestelmien sujuvan toiminnan ja säilyttää keskuspankkirahan roolin Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakautta, yhdentymistä ja tehokkuutta tukevana rahajärjestelmän ankkurina.

Eurojärjestelmä on määritellyt neljä käsitteellistä ratkaisua, jotka mahdollistaisivat tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvityksen keskuspankkirahassa esimerkiksi silloin, kun rahoitustoimen arvopaperiosuus selvitetään hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvaa infrastruktuuria käyttäen (ks. kaavio A).

Kaavio A

Käsitteellisiä ratkaisuja keskuspankkirahaselvitykseen silloin, kun tukkumarkkinoiden rahoitustoimet on rekisteröity hajautetun tilikirjan teknologiaa käyttävillä alustoilla

Eurojärjestelmä aikoo tutkia hajautetun tilikirjan teknologiaa tekemällä kokeiluja reaalisella keskuspankkirahaselvityksellä ja testejä koeympäristössä toteutettavalla harjoitusselvityksellä. Näissä kokeiluissa ja testeissä käytetään kolmea eurojärjestelmän ratkaisua, jotka mahdollistavat keskuspankkirahaselvityksen silloin, kun tukkumarkkinoiden rahoitustoimet on rekisteröity hajautetun tilikirjan teknologiaa käyttävillä alustoilla. Näitä ratkaisuja ovat Saksan keskuspankin tarjoama Trigger-ratkaisu, Italian keskuspankin tarjoama TIPS Hash-Link ratkaisu (jotka ovat molemmat esimerkkejä käsitteellisestä ratkaisusta 1) sekä Ranskan keskuspankin tarjoama Full-DLT Interoperability ratkaisu (käsitteellinen ratkaisu 2). Markkinaosapuolia on pyydetty ilmaisemaan kiinnostuksensa osallistua kokeiluihin ja testeihin, jotka on määrä toteuttaa toukokuusta marraskuuhun 2024. Samaan aikaan eurojärjestelmässä jatketaan sisäisiä analyysejä kahdesta muusta käsitteellisestä ratkaisusta. Eurojärjestelmän tutkimustyön tueksi on perustettu erityinen hajautetun tilikirjan teknologiaa käsittelevä markkinoiden kontaktiryhmä. Se antaa asiantuntija-apua ja pitää eurojärjestelmän ajan tasalla hajautetun tilikirjan teknologian ja muiden uusien teknologioiden käytön kehityksestä tukkurahoitusmarkkinoilla.

5 Markkinaoperaatiot ja rahoituspalvelut muille laitoksille

Eurojärjestelmä hyväksyi elokuussa 2023 uuden viitekehyksen euromääräisten likviditeettijärjestelyjen tarjoamiselle euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille ja piti voimassa useita euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa perustettuja likviditeettijärjestelyjä, jotka toimivat markkinaehtoisen rahoituksen turvaverkkoina. EKP tarjosi edelleen euroalueen vastapuolille Yhdysvaltain dollarin määräisiä operaatioita. EKP ei toteuttanut valuuttamarkkinainterventioita. EKP vastasi aiempien vuosien tapaan useiden EU:n rahoitusoperaatioiden hallinnoinnista ja hoiti eurojärjestelmän varannonhoitopalveluiden koordinointia.

5.1 Markkinaoperaatioiden kehitys

Euro- ja valuuttamääräiset likviditeettijärjestelyt

Eurojärjestelmän valuutanvaihto- ja repojärjestelyt ovat rahapoliittisia välineitä. Niiden avulla voidaan estää kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteitä haittaamasta euroalueen rahapolitiikan tehokasta välittymistä. Taulukossa 5.1 esitetään 31.12.2023 toiminnassa olleet likviditeettijärjestelyt.

Vuonna 2023 EKP tarjosi edelleen viikoittain yhteistoiminnassa Yhdysvaltain, Kanadan, Ison-Britannian, Japanin ja Sveitsin keskuspankkien (eli swapjärjestelyverkoston) kanssa Yhdysvaltain dollarin määräistä likviditeettiä, jonka juoksuaika oli yleensä seitsemän päivää. Ajalle 20.3.–30.4.2023 näiden seitsemän päivän dollarimääräisten operaatioiden aikaväli lyhennettiin päivittäiseksi, mikä koordinoitiin swapjärjestelyverkoston keskuspankkien kanssa. Lyhyemmän aikavälin oli tarkoitus lisätä operaation tehokkuutta ja vahvistaa sen turvaverkkoroolia tilanteessa, jossa Yhdysvaltain dollarin määräisen rahoituksen ehtoihin kohdistui entistä suurempaa painetta. Euroalueen vastapuolten harjoittama lainanotto pysyi koko vuoden suppeana.

EKP:n neuvosto hyväksyi 3.8.2023 uusia järjestelyjä likviditeetin tarjoamiseksi euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille edellisten järjestelyjen perusteellisen arvioinnin ja viime vuosien kokemusten perusteella. Uudet järjestelyt tulivat voimaan 16.1.2024. Niiden mukaan likviditeettijärjestelyjen rooli säilyy rahapolitiikan instrumentteina samoin kuin edellisten järjestelyjen peruselementit, mutta niiden toimintaa tehostetaan ja nykyiset repojärjestelyt yhdistetään yhtenäiseksi pysyväksi EUREP-järjestelyksi. Valuutanvaihtojärjestelyjen piiriin voivat päästä maat, joiden luottoluokitus on korkein tai jotka ovat systeemisesti merkittäviä euroalueen näkökulmasta. Euromääräisen likviditeettijärjestelyn piiriin pääsylle saattaa normaaliaikoina olla erilaiset ehdot kuin tilanteissa, joissa rahoitusmarkkinoilla vallitsee akuutti ja laaja-alainen häiriö ja joiden aikana voi olla tarpeen perustaa varotoimena likviditeettijärjestelyjä laajemman maajoukon kanssa. EKP:n neuvosto arvioi likviditeettijärjestelyhakemukset edelleen tapauskohtaisesti.

Valuuttamarkkinainterventioista tiedottaminen

EKP ei tehnyt valuuttamarkkinainterventioita vuonna 2013. Euron käyttöönoton jälkeen EKP on tehnyt valuuttamarkkinainterventioita kahdesti: vuosina 2000 ja 2011. Valuuttamarkkinainterventioita koskevat tiedot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla ja Statistical Data Warehouse -palvelussa neljännesvuosittain yhden vuosineljänneksen viiveellä. Neljännesvuotuisissa taulukoissa julkaistuista tiedoista on myös yhteenveto taulukossa 5.2. Jos jollakin vuosineljänneksellä valuuttamarkkinainterventioita ei ole toteutettu, tämä ilmoitetaan erikseen.

Raportointikäytäntö kattaa EKP:n yksipuolisesti ja muiden viranomaisten kanssa koordinoidusti toteuttamat valuuttamarkkinainterventiot sekä valuuttakurssimekanismissa (ERM II) ”vaihteluvälin rajoilla” suoritetut interventiot.

5.2 EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

EKP hoitaa keskipitkän ajan rahoitustuen järjestelmän (MTFA)^[60], Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM)^[61], eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE)^[62], Next Generation EU -ohjelman (NGEU)^[63] sekä Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman (MFA+)^[64] alaisten EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden tilihallinnon ja maksujen käsittelyn. EKP hoitaa myös tietyt maksut, jotka liittyvät Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV)^[65] ja Euroopan vakausmekanismin (EVM)^[66] operaatioihin, sekä kaikki Kreikan lainajärjestelysopimukseen^[67] liittyvät maksut. Vuonna 2023 EKP vei päätökseen valmistelut Euroopan komission maksujenvälittäjänä toimimista varten, mikä laajentaa EKP:n nykyisiä verojen ja maksujen välityspalveluita.

MTFA-järjestelmän kautta myönnettyjen lainojen nimelliskanta oli vuoden 2023 lopussa 200 miljoonaa euroa, ERVM-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen 42,8 miljardia euroa, SURE-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen 98,4 miljardia euroa ja Kreikan lainajärjestelysopimuksen kautta myönnettyjen lainojen 39,54 miljardia euroa. Vuonna 2023 EKP myös käsitteli NGEU-ohjelman lainojen ja avustusten maksusuorituksia ja korkomaksuja eri jäsenvaltioille ja jäsenvaltioilta sekä MFA+-ohjelman lainojen maksusuorituksia Ukrainalle.

5.3 Eurojärjestelmän varannonhoitopalvelut

Vuonna 2023 eurojärjestelmä tarjosi edelleen asiakkailleen kattavia rahoituspalveluja varannonhoitopalvelujen järjestelmässään (ERMS), joka otettiin käyttöön vuonna 2005 asiakkaiden euromääräisten varantojen hoitamiseksi. Useat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit tarjoavat tässä järjestelmässä sijoituspalveluita euroalueen ulkopuolisten maiden keskuspankeille, rahaviranomaisille ja valtion elimille sekä kansainvälisille järjestöille yhtenäisin ehdoin ja yleisten markkinastandardien mukaisesti. Järjestelmän yleisenä koordinoijana EKP huolehtii sen häiriöttömästä toiminnasta ja kehittämisestä sekä raportoi siitä EKP:n päättäville elimille.

Vuoden 2023 lopussa eurojärjestelmän varannonhoitopalvelujen järjestelmässä raportoituja asiakassuhteita oli 273, kun niitä edellisvuoden lopussa oli 270. Euromääräisten varannonhoitopalvelujen järjestelmässä hoidettujen varojen kokonaismäärä (johon sisältyvät sekä käteisvarat että arvopaperit) väheni samalla aikavälillä noin 20 %.

6 Euroalueen kansalaiset suosivat edelleen maksuvälineenä käteistä, ja väärennökset ovat harvinaisia

Kierrossa olevien eurosetelien määrässä näkyi EKP:n ohjauskorkojen nousu, joka vähensi käteisvarojen käyttöä arvon säilyttämisen välineenä. Selvästi suurimmalle osalle eurooppalaisista on tärkeää, että tarjolla on vaihtoehto maksaa käteisellä. Näin ollen EKP pyrkii varmistamaan käteisen kattavan saatavuuden ja hyväksynnän euroalueella.

Eurojärjestelmä on sitoutunut myös pitämään käteisen mahdollisimman kestävänä ja ympäristöystävällisenä ja on arvioinut setelien ympäristöjalanjälkeä maksuvälineenä. Valmistelut uuden eurosetelien sarjan käyttöönottamiseksi tarjoavat tilaisuuden tehdä euroseteleistä kaikkien eurooppalaisten kannalta helpommin lähestyttäviä. Siksi yleisöä kuullaan suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa.

6.1 Kierrossa olevien eurosetelien määrä sekä käteisen saatavuuden ja hyväksynnän varmistaminen

Vuoden 2023 lopussa liikkeessä oli 29,8 miljardia euroseteliä, arvoltaan 1 570 miljardia euroa. EKP:n ohjauskorkojen nousu kesäkuusta 2022 lähtien on vähentänyt käteisen käyttöä arvon säilyttämisen välineenä, koska setelit eivät kerrytä korkoa. Näin ollen setelimäärän vuotuinen lisäys vuonna 2023 oli erittäin hidasta: lukumäärällä mitattuna 1,2 % ja arvolla mitattuna -0,3 %.

Kuvio 6.1

Liikkeessä olevien eurosetelien lukumäärä ja arvo

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: mrd. kpl)

Liikkeessä olevien eurosetelien kuntoisuuden ja niihin kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit käsittelivät 25,3 miljardia euroseteliä ja korvasivat niistä 3,3 miljardia kulunutta seteliä uusilla seteleillä.

Liikkeessä olevien eurokolikoiden arvo kasvoi vuositasolla 3,2 % ja oli vuoden 2023 lopussa 33,5 miljardia euroa. Yhteensä liikkeessä oli 148,2 miljardia eurokolikkoa.

Vuonna 2022 EKP toteutti euroalueen kuluttajien maksutottumuksista tutkimuksen, jonka mukaan 60 % euroalueen kansalaisista piti käteismaksuvaihtoehtoa tärkeänä. Varmistaakseen käteisen kattavan saatavuuden ja hyväksynnän Euroopan komissio antoi 28.6.2023 ehdotuksen asetukseksi euroseteleiden ja ‑metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta. Komission ehdotuksesta antamassaan lausunnossa EKP antoi vahvan tukensa sille, että asetettaisiin selkeät säännöt eurokäteisen pakolliselle hyväksynnälle vähittäiskaupassa sekä siitä kieltäytymiselle, esimerkiksi ”ei käteismaksua” -kylteille sisäänkäynnin yhteydessä. Käteisen kattavalla saatavuudella ja hyväksynnällä on keskeinen osa eurojärjestelmän vuoden 2030 käteisstrategiassa, jolla pyritään varmistamaan, että eurokäteinen pysyy laajasti saatavilla houkuttelevana, luotettavana ja kilpailukykyisenä maksuvälineenä ja arvonsäilyttäjänä.

6.2 Selvitys eurosetelien ympäristöjalanjäljestä.

EKP toteutti eurosetelien ympäristöjalanjälkeä koskevan tutkimuksen, jossa määritettiin keskimääräisen henkilön vuoden aikana euroseteleillä suorittamien maksujen ympäristöjalanjälki. Tavoitteena oli varmistaa, että käteinen pysyy mahdollisimman kestävänä ja ympäristöystävällisenä.

Tutkimuksen mukaan yhden henkilön vuotuisista eurosetelimaksuista syntyy yhtä suuri ympäristöjalanjälki kuin 8 kilometrin pituisesta automatkasta. Setelimaksujen osuus on vain 0,01 % ympäristövaikutuksesta, joka syntyy henkilön kaikesta kulutuksesta vuoden aikana.

Seteleitä käytetään lukuisia kertoja sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeeseen. Jakeluvaihe, joka sisältää energiankulutuksen ja kuljetuksen, on ympäristöjalanjälkeen eniten vaikuttava tekijä. Kestävästi tuotetun puuvillan käyttö setelipaperissa on pienentänyt eurosetelien ympäristöjalanjälkeä lähes 50 % ja eurosetelimaksujen kokonaisjalanjälkeä 3,6 % ei-kestävistä lähteistä hankittuun tavalliseen puuvillaan verrattuna. Pienentymisen odotetaan jatkuvan, kun siirtymä entistä ympäristöystävällisemmin tuotettuun puuvillaan toteutuu. Mittavalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla pyritään parhaillaan tunnistamaan vaihtoehtoisia setelien hävittämistapoja, kuten jätemateriaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö.

6.3 Eurosetelien väärentämisen kehitys

Vuoden 2023 aikana kierrosta poistettiin 467 000 euroseteliväärennöstä, mikä on yksi alhaisimmista väärennösten määristä suhteessa liikkeessä oleviin seteleihin koko eurosetelien käyttöaikana (ks. kuvio 6.2). Jokaista miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti havaittiin siis 16 väärennöstä vuonna 2023. Vaikka väärennösten osuus oli hyvin pieni, se kuitenkin kasvoi vuodesta 2022, jolloin väärennösten määrä oli koronapandemian takia poikkeuksellisen alhainen. Väärän setelin saaminen on hyvin epätodennäköistä. Useimmat väärennökset ovat heikkolaatuisia, eikä niissä ole pyritty jäljentämään turvatekijöitä lainkaan tai se on tehty hyvin huonosti. Setelit voidaan tarkastaa yksinkertaisella ”tunnustele-katso-kallistele”-testillä, joka on kuvattu EKP:n verkkosivuilla Turvatekijät-osiossa ja kansallisten keskuspankkien verkkosivustoilla.

Kuvio 6.2.

Vuosittain havaittujen väärennösten määrä miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti

6.4 Uusien eurosetelien valmistelu

EKP valmistelee uutta eurosetelisarjaa, jonka tavoitteena on olla edelleen vaikeasti väärennettävissä ja samalla mahdollisimman ympäristöystävällinen. Hanke kuvastaa eurojärjestelmän sitoutumista käteisrahaan, ja sen kautta euroseteleistä on tarkoitus tehdä kaikkien eurooppalaisten kannalta helpommin lähestyttäviä.

Monialainen neuvoa-antava ryhmä, johon kuuluu jäseniä kaikista euroalueen maista, esitti yleisöltä saadun palautteen perusteella laaditut vaihtoehtoiset teemat seteleille. Tästä joukosta EKP:n neuvosto valitsi seitsemän teemaa, ja yleisöä pyydettiin jälleen kertomaan niistä suosikkinsa. Kesällä 2023 järjestettyjen kahden avoimen kyselytutkimuksen perusteella EKP:n neuvosto valitsi eurosetelien mahdolliseksi tulevaksi teemaksi kaksi vaihtoehtoa: ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka laatii esityksen valittuja teemoja kuvaavista visuaalisista elementeistä vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän jälkeen järjestään kilpailu uusien setelien suunnittelusta. Euroopan kansalaisille tarjotaan jälleen mahdollisuus valita suosikkinsa useista vaihtoehtoisista ulkoasuista. EKP:n odotetaan päättävän vuonna 2026 uusien setelien lopullisesta ulkoasusta sekä niiden valmistus- ja liikkeellelaskuajankohdasta. Kun päätös uusien setelien valmistuksesta on tehty, kuluu vielä useita vuosia ensimmäisten setelien liikkeeseenlaskuun.

7 Tilastot

EKP laatii, kerää, koostaa ja julkaisee kansallisten keskuspankkien avustuksella laajaa valikoimaa tilastoja, jotka tukevat EKP:n rahapolitiikan harjoittamista sekä rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien ja muiden EKPJ:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) tehtävien hoitamista. Tilastoja käyttävät myös viranomaiset, kansainväliset järjestöt, rahoitusmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö, ja ne edistävät osaltaan EKP:n avoimuustavoitetta.

Vuonna 2023 EKP keskittyi euroalueen uusiin tilastoihin, etenkin maksutasetilastoinnin yksityiskohtaisempaan raportointiin ja julkisen velan alaerittelyihin (lainat sekä käteisraha ja talletukset). EKP päätti myös laajentaa rahamarkkinatilastoasetuksen raportointijoukkoa ja julkaisi uusia rahoitustilinpidon tilastoja, joissa henkivakuutukset ja eläkevastuut on jaoteltu sijoitusriskin mukaan. Osana ilmastonmuutokseen liittyviä toimiaan EKP julkaisi ilmastoon liittyviä indikaattoreita verkkosivuillaan. Lisäksi eurojärjestelmä käynnisti kyselytutkimuksen sen arvioimiseksi, mitkä aiheet voitaisiin sisällyttää integroituun raportointijärjestelmään (Integrated Reporting Framework, IRef).

7.1 Uusia ja laajennettuja euroalueen tilastoja sekä muita edistysaskelia

Huhtikuussa 2023 EKP ryhtyi julkaisemaan käyttäjien tarvitsemia yksityiskohtaisempia tietoja rajat ylittävästä toiminnasta EKP:n maksutasetilastojen suuntaviivojen mukaisesti. Uusissa tiedoissa on eritelty sijoitusrahastot, vakuutuslaitokset ja eläkerahastot, muut rahoituslaitokset, yritykset sekä kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Niissä eritellään myös suorien sijoitusten kohteena olevien velkapaperien tyyppi. Saatavilla on lisätietoja velkapapereista, lainoista, kauppaluotoista ja ennakoista sekä uusista maajaotteluista.

Lisäksi EKP ryhtyi julkaisemaan EU:n jäsenvaltioiden julkiseen velkaan liittyviä uusia jaotteluja (lainat, käteisraha ja talletukset), joiden avulla julkisen talouden rahoitusta voidaan arvioida tarkemmin. Tyypillisesti suurimman osan julkisesta velasta muodostavat velkapaperit, mutta myös lainat ja talletukset ovat merkittäviä eriä. Lainojen osuus vuonna 2022 oli noin 16 % euroalueen BKT:stä ja 17,5 % koko julkisesta velasta. Uusista tiedoista käyvät ilmi eri rahoituslähteet, ja ne on jaoteltu luotonantajan mukaan, joita ovat esimerkiksi liikepankit, monenväliset laitokset (kuten Kansainvälinen valuuttarahasto) ja EU:n laitokset (kuten Euroopan investointipankki).

Huhtikuussa 2023 EKP päätti laajentaa Money Market Statistical Reporting (MMSR) ‑tietoaineiston otosta ja täydensi 46:n jo raportoivan pankin otosta 24 uudella pankilla. Uudet pankit aloittavat MMSR-tietojen raportoinnin 1.7.2024. EKP:n julkaisemat MMSR-tiedot ovat jatkossa siis entistäkin edustavampia. Uusien raportoivien pankkien tiedot tulevat mukaan euromääräisten markkinoiden lyhyen koron (€STR) laskentaan myöhemmin, jotta voidaan ensin varmistaa niiden riittävän hyvä laatu. Raportoivien pankkien otoksen laajentaminen tukee viitekoron edustavuutta, vakautta ja luotettavuutta.

EKP:n suuntaviivoja tilastoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa muutettiin lokakuussa 2023, minkä jälkeen EKP ryhtyi julkaisemaan henkivakuutus-, annuiteetti- ja eläkevastuiden uusia jaotteluja sijoitusriskin allokoinnin mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja euroalueen valtioiden osalta. Nämä vastuut muodostavat olennaisen osan kotitalouksien rahoitusvaroista ja kirjataan rahoitustilinpitoon vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen (ja paljon vähäisemmässä määrin muiden sektorien) velkoina. Uusista tiedoista käy ilmi, mikä osuus kotitalouksien puolesta sijoitettujen vakuutusmaksujen sijoitusriskistä on kotitalouksien vastuuna.

7.2 Uusien ilmastonmuutokseen liittyvien tilastoindikaattorien julkaiseminen

Tammikuussa 2023 EKP julkaisi ensimmäisen sarjan kokeellisia analyyttisia ilmastonmuutokseen liittyviä tilastoindikaattoreita verkkosivuillaan. Nämä indikaattorit koostettiin tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kansallisten keskuspankkien kanssa, ja ne ovat osa EKP:n laajempaa ilmastonmuutokseen liittyvää toimintasuunnitelmaa.

Kokeelliset kestävän rahoituksen indikaattorit tarjoavat kokonaiskuvan euroalueella liikkeeseen lasketuista tai hallussa pidetyistä kestävän rahoituksen ominaisuuksia sisältävistä velkainstrumenteista. Niistä saadaan tietoja kestävän kehityksen hankkeiden rahoittamiseksi hankituista varoista ja sitä kautta nettonollatalouteen siirtymisestä.

Hiilidioksidipäästöjen analyyttiset indikaattorit tarjoavat tietoa rahoituslaitosten laina- ja sijoitussalkkujen hiili-intensiteetistä ja auttavat siten arvioimaan toimialan roolia nettonollatalouteen siirtymisen rahoittamisessa ja tähän liittyviä riskejä. Indikaattorien tiedot koskevat pankkien altistumista sellaisille vastapuolille, jotka ovat suuresti riippuvaisia hiili-intensiivisistä liiketoimintamalleista.

Laina- ja sijoitussalkkujen fyysisten riskien analyyttisilla indikaattoreilla arvioidaan riskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ääri-ilmiöistä, kuten tulvista tai maastopaloista, ja kohdistuvat luotto-, joukkolaina- ja osakesalkkujen kehitykseen. Näiden indikaattorien avulla voidaan vertailla fyysisiä riskejä maa- ja toimialakohtaisesti sekä eri ääri-ilmiöiden mukaan jaoteltuna.

Kaikkien kolmen tietoaineiston kehitystyötä jatketaan. Tarkoituksena on edelleen parantaa tietojen laatua ja laatia uusia jaotteluja esimerkiksi maantieteellisen sijainnin, toimialan ja muiden tietojen pohjalta.

7.3 Pankkien raportoinnin tehostaminen

Integroidun raportointijärjestelmän (Integrated Reporting Framework, IReF) tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan yhdistää EKPJ:n pankkeja koskevat tilastoraportointivaatimukset yhdeksi standardoiduksi järjestelmäksi, jota sovelletaan koko euroalueella

IReF-järjestelmä on ensimmäinen askel kohti laajempaa hanketta yhtenäisen tilasto-, vakavaraisuus- ja kriisinratkaisuraportoinnin järjestelmän luomiseksi EU:ssa. Tällä Euroopan pankkitoimialan esittämällä tavoitteella on Euroopan parlamentin ja neuvoston tuki. Hankkeen edistämiseksi Euroopan pankkiviranomainen, EKP, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan komissio ovat perustaneet yhteistyökanavaksi epävirallisen työryhmän. Vuonna 2023 ne keskustelivat työtavoista suunnitteilla olevassa Joint Bank Reporting Committee (JBRC) ‑komiteassa, jonka jäseninä olisi EU:n ja kansallisen tason viranomaisia sekä pankkitoimialan edustajia. Komitea on tarkoitus perustaa vuonna 2024.

Myös Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) tekee pankkialan kanssa tiivistä yhteistyötä Banks’ Integrated Reporting Dictionary (BIRD) ‑tietohakemiston kehittämishankkeessa, jossa tavoitteena on optimoida raportointia ja vähentää yleistä raportointirasitetta. Vapaaehtoinen yhteistyöhanke tuo yhteen EKPJ:n keskuspankit ja liikepankit. Maksuton BIRD-tietohakemisto auttaa pankkeja laatimaan EU-lainsäädännön vaatimukset täyttäviä raportteja tilastointia, pankkivalvontaa ja kriisinratkaisua varten. Yhtenäistetyssä tietohakemistossa raportointivelvoitteisiin liittyvistä käsitteistä on esitetty vain yksi määritelmä ja kuvaus. Sen avulla pankkien on helpompi päättää, mitä tietoja niiden on haettava sisäisistä järjestelmistään ja miten niitä on käsiteltävä.

BIRD-tietohakemiston ensimmäisiä välitavoitteita on auttaa pankkeja noudattamaan kaikissa euroalueen maissa sovellettavan uuden IReF-raportointijärjestelmän standardeja. Raportoivat pankit voivat käyttää BIRD-tietohakemistoa IReF-standardien mukaiseen raportointiin ja muihin raportointivelvoitteisiin. BIRD-tietohakemisto auttaa vähentämään pankkien raportointirasitetta ja parantamaan viranomaisille toimitettavien tietojen laatua.

Kehikko 5
EKP alkoi julkaista uutta kokeellista kotitalouksien varallisuustilastoa

Uudet kokeelliset tilastot tarjoavat neljännesvuosittaisia tietoja kotitalouksien varallisuuden jakautumisesta euroalueella, ja ne on yhdenmukaistettu rahoitustilinpidon tilastotietojen kanssa.

EKP:n julkaisemat uudet Distributional Wealth Accounts (DWA) ‑tilastot kuvaavat kotitalouksien varallisuuden jakautumista koko euroalueella ja euroalueen eri maissa. Tiedot ovat yhdenmukaisia rahoitustilinpidon neljännesvuosittaisten tilastotietojen (QSA) kanssa. Uudet DWA-tilastot tukevat EKP:n taloutta, rahapolitiikkaa ja rahoitusvakautta koskevia analyysejä ja liittyvät EKP:n vuonna 2021 toteuttamaan rahapolitiikan strategian uudelleenarviointiin, johon sisältyy myös systemaattinen arviointi tulo- ja varallisuusjakauman ja rahapolitiikan välisestä vuorovaikutuksesta. DWA-tilastojen avulla saadaan uusia näkökulmia rahapolitiikan välittymismekanismeihin. Uusien tilastojen julkistaminen perustuu G20 Data Gaps Initiative ‑hankkeen suosituksiin, joiden mukaan kotitalouksien tulojen, kulutuksen, säästöjen ja varallisuuden jakautumista koskevia tietoaineistoja tulee kehittää yhdenmukaisesti kansantalouden tilinpidon kanssa.

Tilastointimenetelmien kehityksestä ja tietojen koostamisesta vastaa Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ). Yleistä tilastoa voidaan jatkokehittää kansallisella tasolla paikallisten lisätietolähteiden avulla. Jotkin kansalliset keskuspankit ovatkin jo toteuttaneet tällaista jatkokehitystä. Aineistossa on yhdistetty rahoitustilinpidon aggregoituihin tietoihin kotitalouksien tason tiedot, jotka on saatu HFCS‑kyselytutkimuksesta (Household Finance and Consumption Survey) vuosina 2010–2021 sekä muista lähteistä. Vuoden 2021 jälkeisten vuosineljännesten tiedot on estimoitu uusimman sektoritilinpidon perusteella ja viimeisimmän saatavilla olevan HFCS-tutkimuksen tai joissain maissa kerättävien NSI-tietojen perusteella. Tiedot koostetaan neljännesvuosittain ja julkaistaan viiden kuukauden kuluttua kunkin jakson päättymisestä. Tiedot ovat saatavana koko euroalueesta, 19 yksittäisestä euroalueen maasta (kaikki euroalueen maat Kroatiaa lukuun ottamatta) ja Unkarista.

Mukana on tietoja nettovarallisuudesta, kokonaisvaroista ja -veloista sekä niiden osatekijöistä. Kotitaloudet on jaoteltu viiteen ylimpään desiiliin ja alimpaan 50 prosenttiin nettovarallisuuden mukaan ja myös työllisyys- ja asumistietojen mukaan. DWA-tietoaineistoon sisältyy myös nettovarallisuuden eroja kuvaava Gini-kerroin, nettovarallisuuden mediaani- ja keskiarvotietoja, kotitalouksien alimman 50 prosentin, ylimmän 10 prosentin ja ylimmän 5 prosentin nettovarallisuus sekä kotitalouksien velkojen ja varojen suhde nettovarallisuusdesiilien mukaan jaoteltuna.

Kuvio A

Asuntovarallisuuden muutokset nettovarallisuusdesiileittäin ja ylimmän 5 prosentin osuus nettovarallisuudesta euroalueella

a) Asuntovarallisuus	b) Ylimmän 5 prosentin osuus nettovarallisuudesta
(tuhansia mrd. euroa)	(prosentteja)

Kehikko 6
Maksuliiketilastoja entistä kattavammin ja tiheämmin

EKP:n muutettu asetus maksuliiketilastoista tuli voimaan 1.1.2022. Asetuksen muutokset kuvastavat sekä maksuympäristön että EU-lainsäädännön kehitystä. Tietojenkeruuta on tihennetty vuosittaisesta puolivuosittaiseksi ja neljännesvuosittaiseksi. Ensimmäiset muutetun asetuksen mukaiset maksuliiketilastot julkaistiin 9.11.2023 EKP:n tietoportaalissa. Neljännesvuosittaiset tiedot kattoivat vuoden 2022 kaikki neljännekset ja vuoden 2023 kaksi ensimmäistä neljännestä, ja puolivuosittaiset tiedot kattoivat vuoden 2022 molemmat puoliskot.

Puolivuosittain julkaistavat maksuliiketilastot sisältävät nyt tietoja innovatiivisista vähittäismaksupalveluista, kuten mobiilimaksuista, lähimaksuista, sähköisen kaupankäynnin maksuista ja uudentyyppisistä maksupalveluista muutetun maksupalveludirektiivin (PSD2) mukaisesti. Puolivuosittaistietojen yhteydessä julkaistaan myös lehdistötiedote. Entistä kattavamman tiedonkeruun myötä EKP:n tietoportaalin aineistot osoittavat muun muassa, että lähimaksupalveluiden kysyntä oli vahvaa: lähimaksujen osuus vuoden 2023 alkupuoliskolla oli 57 % kaikista euroalueen korttimaksuista (ks. kuvio A).

Kuvio A

Lähimaksujen prosenttiosuus kaikista korttimaksuista euroalueella vuoden 2023 toisella puoliskolla

Lisäksi tietoja kerätään petollisista maksutapahtumista, maksutapahtumissa käytetyistä tunnistamismenetelmistä ja maksujärjestelmistä. Neljännesvuosittain kerätään rajat ylittävän kaupan seuraamiseksi maailmanlaajuiset tiedot korttipohjaisista maksutapahtumista, jotka on eritelty maittain ja toimialakoodeittain (Merchant Category Code).

8 EKP:n tutkimustoiminta

Vuonna 2023 EKP:n tutkimustoiminnassa keskityttiin arvioimaan muun muassa inflaatiokehitystä, rahapolitiikan välittymistä, ilmastonmuutosta ja rakenteellisia muutoksia. Käytännön toimina Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tutkimusjohtajat perustivat Challenges for Monetary Policy Transmission in a Changing World (ChaMP) -tutkimusverkoston. Uuden verkoston tavoitteena on monipuolisten ja yksityiskohtaisten tietoaineistojen avulla analysoida rahapolitiikan välittymiskanavien vahvuutta, nopeutta ja vaihtelevuutta euroalueella ennakoimattomien sokkien, rakenteellisten muutosten ja muuttuvan inflaatiodynamiikan keskellä. Kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta käsittelevä HFCN-tutkimusverkosto (Household Finance and Consumption Network) tuotti jälleen uutta tietoa inflaation vaikutuksesta erilaisiin kotitalouksiin euroalueella. EKP:n toteuttama kuluttajien odotuksia selvittävä CES-kysely (Consumer Expectations Survey) on nykyään vakiintunut kotitalouksien odotusten muodostumista kartoittava tietolähde, joka tarjoaa uutta tietoa päättäjille ja tutkijoille. Ilmastonmuutos pysyi edelleen tärkeänä tutkimusaiheena EKP:ssä. Lisäksi EKP teki tiivistä yhteistyötä kansallisten keskuspankkien kanssa EKPJ:n tutkimusklustereissa, joiden vuotuisissa työkokouksissa keskusteltiin useiden erikoisalojen päivänpolttavista kysymyksistä.

8.1 EJRK:n tutkimushankkeiden tilannekatsaus

Toukokuussa 2023 aloitti toimintansa uusi ChaMP-tutkimusverkosto. Se toimii suunnitelman mukaan kaksi vuotta, ja toimintaa on mahdollista jatkaa sen jälkeen vielä yhdellä vuodella. Verkostoon kuuluu kaksi työryhmää. WS1-ryhmä tutkii rahapolitiikan välittymistä rahoitusjärjestelmän kautta ja WS2-ryhmä sen välittymistä reaalitalouden kautta. ChaMP-verkoston alustavaan työohjelmaan sisältyy 180 tutkimushanketta, joissa toimii yli 250 tutkijaa useimmista EKPJ:n keskuspankeista. Verkoston ensimmäiset työpajat pidettiin Brysselissä 25.10.2023 (WS2) ja Lissabonissa 31.10.2023 (WS1). WS1-ryhmän työpajassa käsiteltiin rahapolitiikan välittymistä pankeilta yrityksille ja kotitalouksille sekä pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien roolia. WS2-ryhmän työpajassa puolestaan pohdittiin, millainen merkitys yritystenvälisiin tuotantoverkostoihin liittyvillä seikoilla (esimerkiksi tarjontakapeikoilla ja muilla sokeilla) ja rakenteellisilla muutoksilla (esimerkiksi digitalisaatiolla, globalisaatiolla ja deglobalisaatiolla sekä ilmastonmuutoksella) on rahapolitiikan välittymiselle. Johtoryhmä piti ensimmäisen lähikokouksensa Lissabonissa 30.10.2023.

Kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta käsittelevä HFCN-verkosto (Household Finance and Consumption Network) julkaisi Household Finance and Consumption Survey (HFCS) ‑kyselytutkimuksen neljännen kierroksen (2021) tulokset heinäkuussa 2023. HFCS-kysely tarjoaa hyödyllistä tietoa kotitalouksien taloustilanteesta ja kulutuksesta. Tietoja hyödyntävät tutkimushankkeissaan useat HFCN-verkoston jäsenet, EKP:n Research Taskforce on Heterogeneity ‑työryhmä ja ulkopuoliset tutkijat. Näissä hankkeissa tutkitaan esimerkiksi inflaatiosokkien vaikutuksia kotitalouksien taseeseen,^[68] miesten ja naisten hallussa olevan varallisuuden eroja (sukupuolten välinen varallisuuskuilu), tulojen epävarmuuden mittareita kotitalouksien odotuksia koskevien tietojen pohjalta, pandemian vaihtelevia vaikutuksia kotitalouksien taloustilanteisiin sekä kotitalouksien varallisuuden jakautumista uuden DWA‑tilaston pohjalta (ks. kehikko 5).

8.2 EKP:n tutkimushankkeiden tilannekatsaus

EKP:n toteuttamaa kuluttajaodotuskyselyä eli CES-kyselyä (Consumer Expectations Survey) jatkokehitettiin vuonna 2023 uusien kotitalouksia koskevien tietojen tarjoamiseksi rahapoliittista analyysiä ja tutkimustyötä varten. EKP laajensi kyselyn kattavuutta siten, että alkuperäisten kuuden maan (Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat ja Espanja) lisäksi mukaan tuli viisi uutta euroalueen maata (Itävalta, Suomi, Kreikka, Irlanti ja Portugali). CES-kysely on osoittautunut korvaamattomaksi rahapolitiikan ja tutkimuksen työvälineeksi, jonka avulla voidaan analysoida kotitalouksien inflaatio-odotuksia. Tutkimus osoitti, että kun rajoittavaan rahapolitiikkaan yhdistettiin aktiivinen viestintä, jossa korostetaan rahapolitiikan roolia tulevan inflaatiokehityksen vakauttamiseksi, pystyttiin edistämään yleistä luottamusta ja estämään viimeaikaisten hinta- ja kustannussokkien juurtuminen kuluttajien inflaatio-odotuksiin.^[69] CES-kyselyssä kävi myös ilmi, että inflaatio vaikutti eri kotitalouksien odotuksiin eri tavoin. Yksi tärkeä tutkimushavainto on, että inflaatio vaikutti eniten pienituloisiin kotitalouksiin, koska ne olivat erityisen haavoittuvia energian ja elintarvikkeiden kaltaisten välttämättömyystarvikkeiden hintanousulle.

Ilmastoon liittyvät tutkimusaiheet olivat edelleen vahvasti esillä vuonna 2023. Tutkimuksissa havaittiin epäsuhta: pankit, jotka julkistivat laajempia tietoja ilmasto- ja ympäristöriskeistään, myönsivät enemmän luottoja ympäristöä pilaaville toimijoille perimättä niiltä korkeampia korkoja tai lyhentämättä niiden luottojen maturiteetteja.^[70] Muita tutkimusaiheita olivat hiiliverojen muut kuin aiotut vaikutukset. Niin sanotun vihreän inflaation (inflaation pitkäkestoisen poikkeamisen EKP:n tavoitteesta hiiliverojen tai hiilen hinnoittelun vuoksi) riskianalyysin perusteella vaikuttaa, että kun hiiliveroja korotetaan hyvin hitaasti, vähähiilistä taloutta voidaan edistää EKP:n mandaattia vaarantamatta.^[71] Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että hiilen hinnoittelumekanismit vähentävät yritysten hiilidioksidipäästöjä, mutta myös muuttavat niiden sijoitusten painopistettä vihreistä innovaatioista lyhyen aikavälin pilaantumisen torjuntaan.^[72] Ilmastonmuutoksen vaikutus EKP:n ymmärrykseen talouden ja rahoitusjärjestelmän vakaudesta olivat keskeisenä aiheena myös rahapoliittisessa paneelikeskustelussa ”WE_ARE_IN” -konferenssissa, jonka EKP järjesti yhdessä Centre for Economic Policy Research ‑tutkimuskeskuksen kanssa.

Vuonna 2023 EKP:n asiantuntijat julkaisivat 120 tutkimusartikkelia EKP:n Working Paper Series ‑julkaisusarjassa. Lisäksi julkaistiin EKP:n tehtäviin tai metodologisiin näkökulmiin painottuvia tutkimuksia Occasional Paper Series-, Statistics Paper Series- ja Discussion Paper Series -sarjoissa. EKP:n tutkimustyön tuloksena julkaistiin myös useita artikkeleita maineikkaissa akateemisissa julkaisuissa. Laajemmalle kohdeyleisölle suunnatussa EKP:n Research Bulletin ‑katsauksessa julkaistiin 12 artikkelia. Jäljempänä kehikossa 7 esitellään tarkemmin EKP:n tuoretta tutkimusta, jonka aiheena on talouden dynamiikka ääritapahtumien jälkeen – keskeinen aihe sekä hinta- että rahoitusvakauden näkökulmasta.

8.3 EKPJ:n tutkimusklusterien työ

Vakiintuneet tutkimusverkostot jatkoivat EKPJ:n tutkimustoiminnan koordinointia ja yhteydenpitoa akateemisiin tutkijoihin. EKPJ:n tutkimusklusterit ”Monetary economics” (klusteri 1), ”International macroeconomics, fiscal policy, labour economics, competitiveness and EMU governance” (klusteri 2), ”Financial stability, macroprudential regulation and microprudential supervision” (klusteri 3) ja ”Climate change” (klusteri 4) järjestivät työkokoukset alojensa päivänpolttavista kysymyksistä. Klusterin 1 vuotuinen työkokous siirtyi vuodelle 2024, ja se pidettiin Puolan keskuspankissa Varsovassa 21.–22.3.2024. Klusterin 2 vuotuinen työkokous järjestettiin Englannin keskuspankissa 16.–17.11.2023, ja sen viidessä istunnossa käsiteltiin tuottavuutta, työmarkkinoita, kansainvälistä makrotaloustiedettä, energiasokkeja sekä ilmastopolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa. Klusterin 3 vuotuinen työkokous pidettiin Suomessa Saariselällä 23.–25.11.2023, ja sen aiheina olivat rahoitusvakaus ja rahoituksenvälitys. Klusterin 4 vuotuinen työkokous järjestettiin EKP:ssä hybridikokouksena 13.–14.11.2023, ja siinä käsiteltiin esimerkiksi äärilämpötilojen vaikutusta inflaatioon ja biodiversiteetin dynamiikkaa.

9 EKP:n oikeudelliset asiat

Tämä luku käsittelee EKP:tä koskevia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisuja, EKP:n lausuntoja sekä tapauksia, joissa laiminlyötiin velvollisuus kuulla EKP:tä ehdotuksista lainsäädännöksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Se käsittelee myös julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattamisen valvontaa.

9.1 EKP:tä koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut

Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi syyskuussa 2023 valituksen viimeisessä vireillä olleessa vahingonkorvauskanteessa, jonka Kreikan valtion joukkolainoja hallussa pitävät tahot olivat nostaneet EKP:tä ja Euroopan unionia (EU) vastaan. Valittajat joutuivat osallisiksi Kreikan valtionvelan vuonna 2012 toteutettuun uudelleenjärjestelyyn yhteistoimintalausekkeiden jälkikäteisen käyttöönoton vuoksi.^[75] Ensimmäisessä oikeusasteessa valittajat väittivät, että heidän pakko-osallisuutensa Kreikan valtionvelan uudelleenjärjestelyyn oli luettava EKP:n ja EU:n syyksi, mikä johtui muun muassa EKP:n ja EU:n osallistumisesta euroryhmän kokouksiin ja niiden roolista kuulemisprosessissa, joka johti yhteistoimintalausekkeiden jälkikäteiseen käyttöönottoon.^[76] Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että EKP ja EU eivät ylittäneet toimivaltaansa eivätkä loukanneet omistusoikeutta, pääoman vapaata liikkuvuutta eivätkä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi myös, että useat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräykset, joihin valittajat vetosivat (mukaan lukien artiklat 123 ja 127), eivät ole oikeussääntöjä, joilla annetaan yksityisille oikeuksia, eikä niiden perusteella siten voi syntyä sopimussuhteen ulkopuolista EU:n tai EKP:n vastuuta. EUT hylkäsi kokonaisuudessaan valituksen, jossa väitettiin, että unionin yleinen tuomioistuin olisi tutkinut tietyt kanneperusteet virheellisesti, ja saattoi siten päätökseen yli vuosikymmenen kestäneet oikeusriidat, joista jokaisen EKP on voittanut osoittamalla toimineensa lainmukaisesti.

Euroopan unionin tuomioistuin (viides jaosto) antoi huhtikuussa 2023 tuomionsa ennakkoratkaisumenettelyssä, jonka oli pannut vireille Liettuan ylin hallintotuomioistuin (asia C772/21). EUT tulkitsi, että eurosetelien automatisoitua kuntotarkastusta koskevia EKP:n vähimmäisvaatimuksia, joihin viitataan eurosetelien kunnon tarkastamisesta annetun EKP:n päätöksen (EKP/2010/14) artiklan 6 kohdassa 2, ei sovelleta rahaa käsitteleviin laitoksiin, kuten Brink’s Lithuaniaan. Brink’s oli pääasiassa riitauttanut Lietuvos bankasin päätöksen, jonka mukaan Brink’s rikkoi EKP:n vähimmäisvaatimuksia, koska kaksi sen setelinkäsittelylaitteista ei läpäissyt kuntotestiä (joka perustui tällaisiin vaatimuksiin). EUT totesi, että EKP:n vähimmäisvaatimuksia sovelletaan setelinkäsittelylaitteiden valmistajiin. Rahaa käsitteleviä laitoksia nämä vaatimukset eivät sido, mutta ne ovat silti velvollisia korjaamaan sellaisen tilanteen, jossa kansallisen keskuspankin tekemässä tarkastuksessa havaitaan, että setelinkäsittelylaitteet eivät täytä EKP:n vähimmäisvaatimuksia. EUT totesi myös, että jäsenvaltiot eivät voi velvoittaa rahaa käsitteleviä laitoksia noudattamaan EKP:n vähimmäisvaatimuksia, sillä tällaisen velvoitteen asettaminen kansallisessa lainsäädännössä olisi vastoin EU:n yksinomaista toimivaltaa rahapolitiikan alalla, mihin sisältyy setelien aitouden ja kunnon tarkastaminen.

Euroopan unionin tuomioistuin selvensi toukokuussa 2023 EU:n tuomioistuinten harjoittaman tuomioistuinvalvonnan laajuutta sellaisen EKP:n päätöksen yhteydessä, joka on annettu pankkivalvonnan alalla monitahoisia teknisiä, taloudellisia ja rahoituksellisia arviointeja sisältävän harkintavallan perusteella. EUT:n ratkaisu annettiin asiassa, jossa EKP oli valittanut unionin yleisen tuomioistuimen huhtikuussa 2021 antamasta tuomiosta. Viimeksi mainittu tuomioistuin oli kyseisellä tuomiollaan kumonnut EKP:n päätöksen, jolla EKP hylkäsi Crédit Lyonnais’n pyynnön jättää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennan ulkopuolelle tietyt vastuut, jotka perustuvat säännellyille talletustileille talletettuihin määriin. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että päätös sisälsi ilmeisen arviointivirheen, koska EKP ei ottanut huomioon, että kyseisiä talletuksia ei koskenut nostoryntäyksen riski ja että ne näin ollen eivät aiheuttaneet pankille kiireellisten myyntien riskiä. EUT hyväksyi EKP:n perustelut ja kumosi unionin yleisen tuomioistuimen tuomion katsoen, että EU:n tuomioistuinten EKP:n harkintavaltansa perusteella antamiin päätöksiin kohdistaman tuomioistuinvalvonnan on oltava rajattua ja että se ei saa johtaa unionin yleistä tuomioistuinta korvaamaan EKP:n arviointia omalla arvioinnillaan. Tuomioistuinvalvonnalla on pyrittävä ainoastaan varmistamaan, että päätös ei perustu aineellisesti virheellisiin tosiseikkoihin eikä sisällä ilmeistä arviointivirhettä tai harkintavallan väärinkäyttöä. Kyseisessä asiassa EUT katsoi, että unionin yleinen tuomioistuin korvasi EKP:n arvioinnin omalla arvioinnillaan pankille aiheutuvasta kiireellisten myyntien riskistä ja ylitti siten tuomioistuinvalvonnan rajat. EUT antoi asiassa lopullisen tuomion, jossa se hylkäsi Crédit Lyonnais’n ensimmäisessä oikeusasteessa nostaman kanteen riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi ja katsoi, että pankki ei ollut osoittanut, että EKP:n päätös olisi sisältänyt ilmeisen arviointivirheen.

Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi syyskuussa 2023^[77] Versobank AS:n valituksen unionin yleisen tuomioistuimen 6.10.2021 antamasta hylkäävästä tuomiosta kumoamiskanteessa, joka oli nostettu EKP:n päätöksestä peruuttaa pankin toimilupa luottolaitoksena. Tuomiossaan EUT vahvisti, että EKP:llä on yksinomainen toimivalta peruuttaa kaikkien jäsenvaltioihin sijoittautuneiden luottolaitosten pankkitoimiluvat riippumatta siitä, onko kyseiset laitokset luokiteltu merkittäviksi vai vähemmän merkittäviksi, myös rahanpesudirektiivin täytäntöön panevan kansallisen lainsäädännön vakavien rikkomusten perusteella.

9.2 EKP:n lausunnot ja kuulematta jättämiset

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 kohdan 4 ja artiklan 282 kohdan 5 nojalla EKP:tä on kuultava ehdotuksista EU:n tai sen jäsenvaltioiden lainsäädännöksi EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EUR-Lexissä. Vuonna 2023 EKP antoi 12 lausuntoa ehdotuksista unionin säädöksiksi ja 35 lausuntoa ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi.

Velvollisuus kuulla EKP:tä lainsäädäntöehdotuksista laiminlyötiin 12 tapauksessa: kahdessa ehdotuksessa unionin säädöksiksi ja kymmenessä kansallisessa lainsäädäntöehdotuksessa. Seitsemässä näistä tapauksista EKP antoi oma-aloitteisen lausunnon.

Ensimmäisessä EU-tapauksessa oli kyseessä EU:n ehdotus asetukseksi datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös). Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, koska se koskee muun muassa sitä, missä laajuudessa EKP ja kansalliset keskuspankit voivat saada ja käyttää yksityisten hallussa olevaa dataa erinäisiin määriteltyihin yleistä etua koskeviin tarkoituksiin. Toinen EU-tapaus koski EU:n lainsäädäntöpakettia, jossa ehdotettiin eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamista tarjoamaan keskitettyä pääsyä rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, koska eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustaminen on tärkeä välitavoite pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamisessa, jonka odotetaan saavan pääoman kohdentumaan unionissa entistä tehokkaammin ja edistävän siten pääomamarkkinoiden kehittymistä ja yhdentymistä edelleen.

Kahdessa unkarilaisessa kuulemattajättämistapauksessa oli kyse keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoitusta koskevasta kiellosta. Ensimmäinen unkarilainen tapaus koski talous- ja rahoitustoimenpiteistä annettua Unkarin lakia, jossa tiettyjä laitoksia kiellettiin 30.6.2023 asti ostamasta Unkarin forintin määräistä velkainstrumenttia, jonka eräs EKPJ:hin kuuluva kansallinen keskuspankki oli laskenut liikkeeseen. Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, koska se estää Unkarin keskuspankkia valitsemasta itsenäisesti tarvittavia keinoja ja välineitä tehokkaan rahapolitiikan harjoittamiseen ja saavuttamasta itsenäisesti ensisijaista hintavakaustavoitettaan. Toisessa näistä tapauksista oli kyse Unkarin keskuspankista annetun lain muutoksista, joilla otettiin käyttöön keskitetyt valuuttamääräiset valtion tilit, joita Unkarin keskuspankki hoitaa ja jotka täydentävät jo olemassa olevaa keskitettyä Unkarin forintin määräistä valtion tiliä. Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, koska se koskee sitä, onko kansallisen keskuspankin valtion tileille maksama korko keskuspankkirahoitusta koskevan kiellon mukainen.

Kahdessa slovakialaisessa kuulemattajättämistapauksessa oli kyse käteisrahasta. Ensimmäinen tapaus koski sosiaalivakuutuksesta annettua Slovakian lakia, jolla rajoitettiin julkisten sosiaalivakuutusmaksujen suorittamista käteisellä. Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, koska siinä rajoitettiin käteisen käyttöä maksuvälineenä ja koska rajoituksen oikeasuhteisuutta ei ollut arvioitu, ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen Hessischer Rundfunk ‑tuomiossaan (C-422/19 ja C-423/19) asettamat arviointiperusteet. Toisessa tapauksessa oli kyseessä Slovakian laki, jolla muutettiin Slovakian tasavallan perustuslakia, jossa taataan käteisen liikkeeseenlasku laillisena maksuvälineenä, täsmennetään lisäksi, että jokaisella on oikeus maksaa tavaroiden ostosta ja palvelujen tarjoamisesta käyttäen käteistä laillisena maksuvälineenä, taataan, että tällaisen maksun vastaanottamisesta voi kieltäytyä vain perustelluista tai yleisesti sovellettavista syistä, ja taataan oikeus suorittaa käteismaksu pankissa tai ulkomaisen pankin konttorissa. Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, koska perustuslaissa taataan käteisen liikkeeseenlasku laillisena maksuvälineenä ja vahvistetaan tässä yhteydessä yleinen periaate käteisen vastaanottamisen pakollisuudesta sekä kehys siitä poikkeamiselle jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro, ja koska nämä kysymykset kuuluvat EKP:n ja unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Viisi kansallista tapausta (neljä kuulematta jättämistä ja yksi myöhästynyt kuuleminen) koskee erityistarkoitukseen säädettävää pankkiveroa ja veronluonteisia maksuja, jotka otetaan käyttöön kiihtyneen inflaation ja nousseiden korkojen vuoksi. Tapauksissa olivat kyseessä: 1) yrityksille kerättävästä joukkorahoituksesta ja lainansaajien avustamisesta annettu Puolan laki, jossa otettiin käyttöön lyhennysvapaiden käsite asuntovelallisille Puolan keskuspankin nostettua taannoin korkoja; 2) toimenpiteestä, jolla vaihtuvakorkoisten asuntolainojen viitekorkona olevia euriborkorkoja lasketaan väliaikaisesti 30 prosentilla, annettu Portugalin laki, jonka tarkoituksena on lieventää nousevien korkojen vaikutuksia asuntolainamarkkinoihin ja tarjota suurempaa ennustettavuutta perheille, joilla on vaihtuvakorkoinen asuntolaina; 3) tietyistä finanssipoliittisista julkisen talouden toimenpiteistä Romanian julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä annettu Romanian laki, joka koskee muun muassa liikevaihtoveron säätämistä luottolaitoksille, jotka ovat romanialaisia oikeushenkilöitä tai ulkomaisten oikeushenkilöiden romanialaisia sivukonttoreita; 4) säänneltyjen toimialojen liiketoimintaa koskevasta erityisverosta annettu Slovakian laki, jolla a) laajennetaan erityisveron piiriin kuuluvien säänneltyjen henkilöiden ryhmää kattamaan Slovakiassa toimivat luottolaitokset ja b) säädetään kyseisille luottolaitoksille erityinen veroaste; ja 5) kuluttajansuojalain muuttamisesta annettu Latvian laki, jossa säädetään, että vuonna 2024 luottolaitokset ovat velvollisia maksamaan asuntolainansaajan suojamaksua tietyt edellytykset täyttävien lainansaajien hyväksi. Näitä tapauksia pidettiin selkeinä ja tärkeinä, koska näissä laeissa nostetaan esiin rahoitusvakauteen, vakavaraisuusvalvontaan ja Latvian, Portugalin ja Slovakian kohdalla myös rahapolitiikkaan liittyviä näkökohtia.

Viimeinen kansallinen tapaus on espanjalainen, ja se koskee lakia, jossa edellytetään, että Espanjan keskuspankki toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta sijoitusyhtiöt voivat avata keskuspankista tilit asiakkailtaan saamiensa varojen tallettamiseksi. Tapausta pidettiin selkeänä ja tärkeänä, sillä maksujärjestelmien toimintaa koskevan välittömän vaikutuksen lisäksi se saattaa nostaa esiin rahapolitiikkaan ja rahoitusvakauteen liittyviä kysymyksiä.

EKP antoi 12 lausuntoa EU:n lainsäädäntöehdotuksista, joiden aiheina olivat muun muassa digitaalinen euro; eurosetelit ja ‑kolikot laillisena maksuvälineenä; unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän uudistaminen; unionin kriisinhallinta ja talletussuojajärjestelmä; toimenpiteet, joilla lievennetään kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä liiallisia vastuita ja parannetaan unionin määritysmarkkinoiden tehokkuutta sekä puututaan keskusvastapuoliin liittyvien keskittymäriskien käsittelyyn ja keskitetysti määritettyihin johdannaistransaktioihin liittyvään vastapuoliriskiin; euromääräiset pikatilisiirrot; ilmastoasiat, kuten rakennusten energiatehokkuus, yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvä luokitustoiminta; ja uuden jäsenen nimitys EKP:n johtokuntaan.

Kansallista lainsäädäntöä koskevat lausunnot kattavat usein useampia aiheita. EKP antoi 19 lausuntoa kansallisista keskuspankeista,15 lausuntoa rahoitusjärjestelmän vakaudesta, 13 lausuntoa luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, seitsemän lausuntoa valuutta-asioista ja maksuvälineistä, viisi lausuntoa rahapoliittisista instrumenteista ja operaatioista ja rahapolitiikan toimeenpanosta ja kolme lausuntoa maksujärjestelmistä ja/tai arvopaperikaupan selvitysjärjestelmistä. Kiihtyneen inflaation ja nousseiden korkojen vuoksi käyttöön otetut pankkiverot ja veronluonteiset maksut olivat aiheena seitsemässä lausunnossa vuoden 2023 aikana.

9.3 Julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattaminen

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 271 alakohdan d perusteella EKP:n tehtävänä on valvoa, että EU:n kansalliset keskuspankit noudattavat sopimuksen artikloissa 123 ja 124 sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 3603/93 ja N:o 3604/93 asetettuja kieltoja. Artiklassa 123 kielletään EKP:tä ja kansallisia keskuspankkeja tarjoamasta tilinylitysoikeuksia tai muita luottojärjestelyjä jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille sekä hankkimasta niiltä suoraan velkasitoumuksia (ensimarkkinoilta). Artiklassa 124 kielletään toimenpiteet, joilla jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille annetaan erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, elleivät tällaiset toimenpiteet perustu toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin. EKP:n neuvoston ohella myös Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat näitä määräyksiä.

EKP seuraa myös, miten EU:n kansalliset keskuspankit ostavat jälkimarkkinoilta oman maansa ja muiden jäsenvaltioiden julkisen sektorin sekä EU:n toimielinten ja laitosten velkasitoumuksia. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 johdanto-osan kappaleiden mukaan julkisen sektorin velkasitoumusten hankkimista jälkimarkkinoilta ei saisi käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 123 asetetun tavoitteen kiertämiseen.

EKP:n vuonna 2023 toteuttaman seurannan perusteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloja 123 ja 124 oli yleisesti ottaen noudatettu.

EKP seuraa edelleen Unkarin keskuspankin omistusta Budapestin pörssissä. Unkarin keskuspankki osti vuonna 2015 enemmistöosuuden Budapestin pörssistä, minkä voidaan yhä katsoa aiheuttavan huolta keskuspankkirahoituksen käytöstä.

Irlannin keskuspankki luopui vuonna 2023 lopuistakin IBRC-pankkiin (Irish Bank Resolution Corporation) liittyvistä omaisuuseristä myymällä pitkäaikaisia vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjalainoja. Siihen päättyi vuodesta 2013 vallinnut vakava huoli keskuspankkirahoituksen käytöstä.

Keskuspankkirahoituksena ei pidetä toimia, joilla kansalliset keskuspankit rahoittavat julkisen sektorin velvoitteita Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) kohtaan, jos tuloksena on varantojen kaltaisia ulkomaanrahan määräisiä saamisia. Rahoituksesta, jota Belgian ja Ranskan keskuspankit olivat aiempina vuosina antaneet IMF:n välityksellä pahoin velkaantuneiden köyhien maiden tukemiseksi, ei kuitenkaan syntynyt ulkomaanrahan määräisiä saamisia eikä se näin ollen edellyttänyt korjaavia toimenpiteitä.

10 EKP:n rooli EU:ssa ja kansainvälisissä yhteyksissä

EKP piti yllä tiivistä kanssakäymistä eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa vuonna 2023. EKP:n tilivelvollisuuden kulmakivi on sen suhde Euroopan parlamenttiin, ja EKP osallistui vuoden aikana Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) säännöllisiin kuulemisiin sekä kävi kirjeenvaihtoa sen kanssa. Lisäksi EKP teki yhteistyötä valiokunnan kanssa osana käynnissä olevaa digitaalisen euron kehittämishanketta. Euroopan ulkopuolella EKP osallistui rakentavasti vuoropuheluun G20-ryhmän kumppaniensa kanssa. EKP tuki muun muassa puheenjohtajana toimineen Intian aloitteita rahoitussektorin sääntelystä, rajat ylittävistä maksuista ja kryptovaroista. Lisäksi EKP osallistui edelleen keskuspankkien kannalta merkittäviin keskusteluihin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) toiminnasta, muun muassa IMF:n jäsenosuuksien arvioinnista, lainanantokäytäntöjen tarkistuksista sekä erityisnosto-oikeuksista ja niiden kohdistamisesta.

10.1 EKP:n tilivelvollisuus

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus takaa EKP:lle riippumattomuuden. Riippumattomuus merkitsee sitä, että EKP voi tehdä ensisijaista hintavakaustavoitettaan koskevia päätöksiä itsenäisesti vapaana poliittisesta vaikuttamisesta. Tilivelvollisuus on kuitenkin riippumattomuuden välttämätön vastinpari. EKP on toiminnastaan tilivelvollinen Euroopan parlamentille, joka edustaa EU:n kansalaisia. Tämän tilivelvollisuuden täyttäminen on keskeinen osa EKP:n tehtäviä. Vuoropuhelu Euroopan parlamentin kanssa tarjoaa EKP:lle mahdollisuuden selventää toimintaansa EU:n kansalaisten edustajille ja kuunnella edustajien huolenaiheita. Tämä vuoropuhelu on ajan myötä kehittynyt perussopimuksen artiklan 284 kohdan 3 vaatimuksia perusteellisemmaksi. Keskinäisen ymmärryksen ja tehokkaan yhteistyön edistämiseksi EKP:n pääjohtaja ja Euroopan parlamentin puhemies allekirjoittivat kesäkuussa 2023 kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tilivelvollisuutta selkiyttävistä järjestelyistä EKP:n ja Euroopan parlamentin välillä keskuspankkitoiminnan alueella.

Vuonna 2023 EKP:n pääjohtaja osallistui neljään talous- ja raha-asioiden valiokunnan säännölliseen kuulemiseen sekä helmikuussa EKP:n vuoden 2021 vuosikertomusta koskevaan täysistuntokeskusteluun, jonka jälkeen Euroopan parlamentti antoi aiheesta päätöslauselman. EKP:n varapääjohtaja esitteli EKP:n vuosikertomuksen vuodelta 2022 Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle toukokuussa. Samana päivänä EKP julkaisi vastauksen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2021. Lisäksi EKP järjesti toukokuussa talous- ja raha-asioiden valiokunnan vuotuisen vierailun EKP:ssä. EKP vastasi myös Euroopan parlamentin jäsenten vuoden aikana esittämiin 27 kirjalliseen kysymykseen.

Lisäksi EKP teki tiivistä yhteistyötä talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa digitaalisen euron saralla. Vuonna 2023 EKP:n johtokunnan silloinen jäsen Fabio Panetta osallistui valiokunnassa kolmeen erityiskuulemiseen, joiden aiheena oli digitaalisen euron tutkimusvaiheen edistyminen muun muassa käyttäjäkokemuksen, laillisen maksuvälineen sekä digitaalista euroa koskevan lainsäädäntäprosessin kannalta.^[78] EKP järjesti myös yhdessä Euroopan parlamentin kanssa henkilöstötason teknisiä seminaareja ja osallistui Euroopan parlamentin jäsenten järjestämiin tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin digitaalista euroa.

Viimeisimpien Eurobarometri-kyselytutkimusten mukaan 79 % euroalueen vastaajista kannattaa euroa ja 43 % luottaa EKP:hen. Euron nauttima laaja kannatus on hyvin positiivinen asia, kun taas EKP:hen kohdistuva verrattain heikko luottamus kertoo siitä, että laitoksen on panostettava edelleen viestintäänsä yleisölle ja kansalaisten vaaleissa valitsemille edustajille. Luottamuksen rakentaminen on EKP:lle keskeistä myös vastaisuudessa. EKP onkin sitoutunut jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja euroalueen kansalaisten kanssa.

10.2 Kansainväliset suhteet

G20-ryhmä

Maailmantalous kärsi vuonna 2023 Intian G20-puheenjohtajakaudella edelleen Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan sekä viimeisellä vuosineljänneksellä myös epävarmuuden kiristymisestä Lähi-idän konfliktin takia. G20-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat kohtasivat haasteita maailmantalouden kasvun hidastumisen, voimakkaiden inflaatiopaineiden ja volatiilien energiahyödykkeiden hintojen muodossa. Vaikka jäsenmaiden erimielisyys geopoliittisista kysymyksistä esti G20-ryhmää hyväksymästä yhteistä julkilausumaa helmi- ja kesäkuun 2023 kokouksissaan, G20-maiden johtajien yhteinen New Delhin julistus sekä päätös hyväksyä Afrikan unioni G20-ryhmän tulevaksi pysyväksi jäseneksi korostivat jäsenistön pyrkimystä pitää foorumi tehokkaana ja inklusiivisena. EKP kiitti ja tuki Intian puheenjohtajana tekemiä aloitteita pankkien ja muiden rahoituksenvälittäjien sääntelykehyksen parantamiseksi, rajat ylittävien maksujen helpottamiseksi sekä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi G20-ryhmän yhteisistä suuntaviivoista kryptovarojen ekosysteemeistä aiheutuvien riskien hillitsemiseksi. EKP tuki myös G20-ryhmän pyrkimystä vahvistaa kestävää rahoitusta yksityisistä ja julkisista lähteistä, jolla rahoitetaan globaalia siirtymää nettonollatavoitetta kohti. Mitä tulee digitaaliseen euroon, G20-ryhmässä käydyt keskustelut keskuspankkien digitaalisiin valuuttoihin liittyvistä teknisistä vaihtoehdoista ja turvamekanismeista olivat myös EKP:n näkökulmasta tärkeysjärjestyksessä korkealla.

IMF:ään ja kansainväliseen rahoitusrakenteeseen liittyvät politiikkakysymykset

EKP osallistui jälleen aktiivisesti keskusteluun kansainvälisestä raha- ja rahoitusjärjestelmästä Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) sekä muilla foorumeilla tuoden yhteiseurooppalaisiin kannanottoihin keskuspankkinäkökulmaa.^[79] Keskeisiä aiheita vuonna 2023 olivat IMF:n jako-osuuksien tarkastelu, IMF:n lainanantokäytännöt ja -välineet sekä erityisnosto-oikeuksia koskevat kysymykset ja oikeuksien kohdistaminen.

IMF:n hallintoneuvosto päätti 15.12.2023 16. yleisestä jäsenosuustarkistuksesta ja hyväksyi jäsenten osuuksiin 50 prosentin korotukset, joiden myötä IMF:n osuudet kasvavat 715,7 miljardiin erityisnosto-oikeuteen.^[80] Osuuksien korotukset kohdistetaan jäsenille niiden nykyisten osuuksien suhteessa. IMF:n välineistöön tehtiin tarkistuksia, joiden myötä rahasto pystyi jatkamaan tukeaan Ukrainalle.^[81] Maaliskuun 2023 lopussa hyväksyttiin uusi 48 kuukauden pituinen kausi Extended Fund Facility for Ukraine -rahoitusjärjestelylle.^[82] Lisäksi IMF vahvisti edelleen välineistönsä ennaltaehkäisevää roolia ja joustavuutta saattamalla päätökseen varautuvan rahoitustuen välineiden arvioinnin lokakuussa 2023. Vuoden 2023 lopussa IMF:n luotonanto oli edelleen lähellä historiansa korkeinta tasoa: General Resources Account -tililtä myönnetyt luotot olivat suuruudeltaan noin 92 miljardia erityisnosto-oikeutta, joista noin kolmasosa oli myönnetty rahaston suurimmalle velalliselle.

Vuonna 2021 erityisnosto-oikeuksia oli lisätty 650 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla pitkän aikavälin globaalin lisävarantotarpeen kattamiseksi, ja näitä varoja käytettiin myös eri maiden pandemiasta selviytymiseen. Tämän jatkoksi kesäkuussa 2023 saavutettiin tärkeä virstanpylväs, kun globaali tavoite 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin varojen keräämisestä erityisnosto-oikeuksina tai vastaavina varoina nousevien markkinatalouksien ja alhaisen tulotason maiden tukemiseksi toteutui. EU:n jäsenvaltioiden panos tässä hankkeessa oli mittava, sillä se muodosti yli 31 % maksusitoumuksista. Suurin osa globaalista tavoitesummasta kohdistetaan IMF:n Resilience and Sustainability Trust- sekä Poverty Reduction and Growth Trust ‑rahastoihin. EKP tuki edelleen myös kansainvälisiä aloitteita, joilla autetaan haavoittuvia maita selviytymään velan kasvun aiheuttamista haavoittuvuuksista, mukaan lukien erityisesti G20-ryhmän velkojen käsittelyä koskevien yhteisten sääntöjen (Common Framework for Debt Treatments) täytäntöönpano.

11 Hyvän hallinnon sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen

EKP tekee keskeisen tärkeää työtä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvissä kysymyksissä. EKP:n kaltaisessa julkisessa toimielimessä tähän kuuluu myös tilivelvollisuus Euroopan unionin kansalaisille ja heidän valitsemilleen edustajille, tiedottaminen ja vuoropuhelu eri yleisöjen kanssa, tiukkojen eettisten sääntöjen ja avoimuuden noudattaminen, työntekijöitä tukeva toimintakulttuuri ja heidän hyvinvointinsa edistäminen sekä ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja ‑riskien selvittäminen.

11.1 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät kysymykset

Tärkeimmistä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvistä tapahtumista vuonna 2023 on tässä yleiskatsaus, jota täydentävät tämän vuosikertomuksen muut osat sekä EKP:n verkkosivuilla olevat lisätiedot (taulukko 11.1).

Osissa 11.2 ja 11.3 selostetaan pääpiirteittäin, miten EKP Euroopan unionin toimielimenä pyrki vuonna 2023 jatkuvasti vahvistamaan hallintojärjestelmiään sekä vaalimaan avoimuutta ja tiivistä yhteydenpitoa kansalaisiin. Osassa 11.2 kerrotaan EKP:n työstä niin Euroopan kuin kansainvälisenkin tason yhteistyön lujittamiseksi etiikan, luotettavuuden ja asianmukaisten menettelytapojen alueilla, mikä on myös merkinnyt vastaamista kasvaneeseen yleiseen kiinnostukseen näitä aiheita kohtaan.^[90] Osassa 11.3 selostetaan EKP:n toimia, joilla se on pyrkinyt viestimään politiikastaan selkeästi nopean inflaation jaksolla. Tämä viestintä kohdistettiin erilaisille yleisöille, ja siinä vastattiin ihmisten huoliin yhteisen rahan tulevaisuudesta. Osassa 11.4 luetellaan vuoden 2023 ajalta keskeisiä kehityssuuntia, jotka vaikuttivat EKP:n henkilöstöhallintoon, ja annetaan tuoreet tiedot monimuotoisuus- ja osallistamisasiantuntijan ja sovittelijan nimityksistä. Osassa 11.5 käsitellään lopuksi EKP:n työtä ilmasto- ja ympäristöasioissa ja annetaan tarkempia tietoja alan asiantuntijajulkaisuista.

EKP käsittelee ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä osana rahoitusriskien ja muiden riskien hallintajärjestelmiään, kuten EKP:n vuoden 2023 tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevassa luvussa on selostettu.

Ilmastostressitestit aloitettiin vuonna 2022, ja niitä on sen jälkeen tehty säännöllisesti. Ne kuuluvat toimiin, joilla ilmastoriskit asteittain sisällytetään yleiseen riskienhallintajärjestelmään. Ensimmäisessä eurojärjestelmän taseelle tekemässään ilmastoriskistressitestissä EKP arvioi eurojärjestelmän taloudellisen riskiprofiilin herkkyyttä ilmastonmuutokselle ja tehosti siten ilmastoriskien arviointia eurojärjestelmässä. Testin tulokset tarjosivat ensimmäisen arvion ilmastoriskin vaikutuksista EKP:n taseeseen.

11.2 Eettisen toiminnan ja luotettavuuden lujittaminen

EKP:n compliance- ja hallintotapayksikkö vastaa asianmukaisten eettisten ja hallintoa koskevien sääntöjen laatimisesta ja niiden noudattamisen valvonnasta. Vuonna 2023 uusissa aloitteissa keskityttiin tehostetun koulutuksen tarjoamiseen henkilöstölle. Koulutus vaihteli uusille tulokkaille suunnatuista johdantokursseista ja verkko-oppimisohjelmista pitkäaikaisemmille työntekijöille tarjottaviin kertauskursseihin ja tiettyjen organisaatiotoimintojen tarpeisiin räätälöityihin koulutuksiin. Maailman etiikkapäivän (Global Ethics Day) tiimoilta järjestettiin myös kuuden–kahdeksan viikon aikana erilaisia tiedotushankkeita, joiden tavoitteena oli sekä kiinnittää EKP:n työntekijöiden huomio tarpeeseen noudattaa eettisiä sääntöjä että tiedottaa yleisölle siitä, miten näitä kysymyksiä painotetaan EKP:ssä. Compliance- ja hallintotapayksikkö päivitti ja tehosti edelleen prosessejaan, paransi eettisen neuvonnan saatavuutta työntekijöille ja noudatti EKP:n eettisiä vaatimuksia.

Eettisen tietoisuuden ja luotettavuuden kasvaessa ja eettisen neuvonnan saatavuuden parantuessa neuvontapyynnöt lisääntyivät huomattavasti: kun niitä vuonna 2022 saatiin 1 690, vuonna 2023 määrä oli 2 767 (ks. kaavio 11.1).

Compliance-tarkastukset, jotka toteutettiin ulkoisen auditointiyrityksen avulla, vahvistivat, että EKP:n työntekijät ja korkean tason hallintoelimiin kuuluvat EKP:n jäsenet noudattavat yleisesti sääntöjä, jotka koskevat yksityisiä rahoitustoimia.

Kaavio 11.1

Katsaus EKP:n työntekijöiltä vuonna 2023 saatuihin neuvontapyyntöihin

EKP:n riippumaton eettinen komitea täydentää EKP:n hallintorakennetta. Se antaa EKP:n ylimmälle johdolle neuvoja etiikkaan liittyvissä kysymyksissä, jotka useimmiten koskevat työn ulkopuolista toimintaa ja toimikauden jälkeistä ansiotyötä, sekä arvioi heidän sidonnaisuusilmoituksiaan. Lisäksi eettinen komitea seuraa eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä etiikan ja hyvän hallintotavan alalla. Se antaa myös neuvoja EKP:n johtoa koskevien eettisten sääntöjen päivityksissä, kuten taannoisessa yksityisiä rahoitustoimia koskevien sääntöjen tehostamisessa.

Eettisten ja compliance-asioiden komitea tuki edelleen kansallisia keskuspankkeja ja toimivaltaisia kansallisia viranomaisia vuonna 2021 hyväksyttyjen eettisten ohjeiden täytäntöönpanossa sekä opasti eettisten sääntöjen yhtenäisessä ja johdonmukaisessa tulkinnassa kaikkialla eurojärjestelmässä. Hyödyntääkseen erilaisia näkemyksiä parhaalla mahdollisella tavalla komitea järjesti lisäksi yhteisesti kiinnostavista aiheista tapahtumia, joihin osallistui yli 50 erilaista julkista laitosta ja organisaatiota.

EU:n tasolla EKP toimi vuonna 2023 edelleen aktiivisesti toimielinten välillä käynnissä olevissa neuvotteluissa, joissa käsiteltiin EU:n riippumattoman eettisen valvontaelimen perustamista.

Kansainvälisellä tasolla EKP osallistui tiiviisti monenvälisten järjestöjen eettisen verkoston (ENMO) tietojenvaihtoon ja vaatimusten määrittelyyn sekä toimimalla verkoston varapuheenjohtajana että osallistumalla kokouksiin ja vuosikonferenssiin. EKP osallistui myös ensimmäiseen tarkastukseen, joka koski YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa.

11.3 EKP:n politiikasta viestiminen ja sen avoimuus

Hidastuva mutta vielä aivan liian nopea inflaatio ja EKP:n tiukentuneen rahapolitiikan yhä konkreettisemmat vaikutukset talouteen loivat vuonna 2023 EKP:lle haastavan viestintäympäristön. Poikkeuksellisen epävarmuuden ja elinkustannuskriisin vallitessa EKP keskittyi viestinnässään lujittamalla luottamusta: se kertoi olevansa sitoutunut inflaation palauttamiseen tavoitteen mukaiseksi ja vakuutti, että se suoriutuisi tehtävästään käytettävissään olevilla tärkeimmillä rahapolitiikan välineillä.

Tässä tilanteessa EKP tehosti viestintää rahapolitiikastaan. Kun rahapolitiikan kiristyminen alkoi tuottaa tavoiteltua vaikutustaan eli hillitä kysyntää, oli tärkeää selittää EKP:n päätöksiä ja korostaa jälleen, että sen ensisijaisena tehtävänä on pitää inflaatio kurissa. EKP:n johdon useiden julkisten puhetilaisuuksien lisäksi monissa EKP:n blogin kirjoituksissa selvennettiin inflaation vaikutusta reaalituloihin ja valtioiden rakennepolitiikan tärkeyttä inflaation torjunnassa sekä esitettiin analyyttisiä näkemyksiä ennätyksellisen suuresta työvoiman osallistumisasteesta. EKP:n podcasteissa kuvailtiin inflaation taustatekijöitä, ja erityisillä podcast-kesäluennoilla täsmennettiin EKP:n roolia hintavakauden ylläpitäjänä.

Samaan aikaan perustellut kysymykset siitä, miksi EKP ei ollut osannut varautua inflaation kiihtymiseen ja miksi sen talousnäkymiä koskevat arviot eivät olleet osuneet kohdalleen, vaativat vastauksia. Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden selkeys ja paikkansapitävyys ovat erityisen tärkeitä odotusten ankkuroimiseksi ja EKP:n politiikan uskottavuuden tukemiseksi. Oli niin ikään välttämätöntä selostaa epävarmuuden eri syitä ja tehdä viestintää nöyrällä asenteella luottamuksen lujittamiseksi.

Vuonna 2023 EKP:n ja muiden eurojärjestelmän keskuspankkien taseet kääntyivät tappiollisiksi aiempien rahapoliittisten päätösten ja etenkin laajamittaisten omaisuuserien ostojen vuoksi. EKP näki erityistä vaivaa selittääkseen, mistä keskuspankkien voitot ja tappiot syntyvät, esimerkiksi julkaisemalla aiheesta erityisen tietosivun. Näin EKP pystyi myös asettamaan tappiot asiayhteyteensä monen vuoden huomattavien voittojen jatkoksi ja korostamaan, että sen tehtävänä ei ole tehdä voittoa vaan rahapoliittisia päätöksiä, jotka edistävät sen hintavakaustavoitetta.

Vuoden 2023 erityisissä viestintätoimissa keskityttiin lisäksi yhteisen rahan tulevaisuuteen sekä käteisen että digitaalisen rahan kannalta.

EKP päätti, että kolmannen eurosetelien sarjan suunnittelun olisi oltava osallistavampaa ja siihen tulisi ottaa mukaan myös laaja yleisö. Tätä varten kaikki euroalueen kansalaiset kutsuttiin osallistumaan seuraavan setelisarjan aiheita koskevaan verkkokyselyyn, ja heille annettiin tilaisuus valita suosikkiteemansa seitsemästä vaihtoehdosta. Kyselyyn osallistui yli 365 000 ihmistä kaikkialta euroalueelta, ja heidän suosikkinsa otettiin huomioon EKP:n neuvoston päätöksessä, jossa ”Euroopan kulttuuri” ja ”Joet ja linnut” valittiin mahdollisiksi teemoiksi tuleviin seteleihin. Seuraavaa setelisarjaa koskeva viestintä ja vuoropuhelu vahvistivat viestiä, jonka mukaan EKP ja eurojärjestelmä ovat edelleen sitoutuneita käteisrahaan.

Käteisrahaan sitoutumisen ilmaiseminen oli vuonna 2023 erityisen tärkeää, koska EKP valmistautuu digitaalisen euron mahdolliseen käyttöönottoon.

Lokakuussa 2023 EKP:n neuvosto päätti lopettaa digitaalista euroa koskevan hankkeen tutkimusvaiheen ja siirtyä valmisteluvaiheeseen. Päätöksen myötä toteutettiin moniosainen ja monikielinen viestintäkampanja, jossa käytettiin useita eri viestintäkanavia ja ‑tuotteita kaikissa euroalueen maissa, mukaan lukien Linkedln-sivu digitaalista euroa koskevasta hankkeesta ja oma verkkosivu. Kampanjassa keskityttiin digitaalisen euron käyttöönoton etuihin ja tärkeyteen, yksityisyyteen liittyviin huolenaiheisiin ja sekä käteisen että uuden digitaalisen rahan rooliin laillisina maksuvälineinä. Alan sidosryhmille, poliittisille päättäjille ja kansalaisjärjestöille viestimisen lisäksi EKP otti innovatiivisesti mukaan myös merkittäviä internetin sisällöntuottajia. Tavoitteena oli kannustaa raha- ja rahoitusalalla toimivia digiyrittäjiä esittämään perustelut digitaalisen euron käyttöönotolle ja selostamaan sen ominaisuuksia verkkoseuraajilleen ja kanavatilaajilleen.

Kaiken kaikkiaan näillä toimilla ja niiden tuomalla laajalla medianäkyvyydellä onnistuttiin saamaan digitaalista euroa koskevalle hankkeelle julkisuutta ja lisäämään tietoisuutta. Analyysien mukaan eurooppalaisten kiinnostus digitaalista euroa kohtaan oli aluksi suurimmillaan nuorempien sukupolvien keskuudessa, mutta nyt tietoisuus siitä on laajentunut kaikkiin ikäryhmiin.

Vuosi 2023 oli myös EKP:n toiminnan 25-vuotisjuhlavuosi. Sen kunniaksi EKP järjesti tapahtuman, johon osallistuivat huipputason edustajat Euroopan unionin toimielimistä, EKP:n isäntämaasta Saksasta ja muista euroalueen maista sekä EKP:n entiset pääjohtajat Jean-Claude Trichet ja Mario Draghi. Lisäksi EKP ja muut EU:n toimielimet juhlistivat yhteisesti euron 25-vuotista taivalta vuoden 2023 lopussa ja vuoden 2024 alussa. Nämä historialliset virstanpylväät tarjosivat EKP:lle tilaisuuden korostaa yhteisen rahan menestystä ja niitä hyötyjä, joita se on Euroopan kansalaisille tuottanut maailmanlaajuisena vakauden tuojana ja Euroopan yhtenäisyyden symbolina.

EKP toteutti vuonna 2023 sosiaalisessa mediassa erityisesti nuorelle yleisölle suunnatun Vakauden asialla ‑kampanjan. Sen tarkoituksena oli selittää vuorovaikutteisesti ja henkilökohtaisesti EKP:n ja sen työn perusasioita: hintavakaustavoitetta, pankkivalvonnan roolia ja sitä, miten EKP:n päätökset vaikuttavat ihmisten arjessa. Kampanjan julkaisut nähtiin 166 miljoonaa kertaa, ja ne tavoittivat 43 miljoonaa nuorta.

Yleisön mahdollisuus tutustua EKP:n asiakirjoihin on keskeinen osa EKP:n avoimuuspolitiikkaa. Se edistää EKP:n avoimuutta ja vahvistaa sen demokraattista oikeutusta.

Vuonna 2023 EKP vastaanotti enemmän asiakirjapyyntöjä (73 pyyntöä) kuin vuonna 2022 (63 pyyntöä). Pyyntöjä tehtiin edelleen moninaisista aiheista, kuten pankkivalvonnasta ja digitaalisen euron kaltaisista näkyvistä hankkeista. Selvää kasvua oli erityisesti asiakirjapyynnöissä, jotka koskivat toimielimiä ja hallintotapakysymyksiä, mikä kertoo yleisön lisääntyneestä kiinnostuksesta näihin aiheisiin.

EKP:n avoimuussitoumuksen mukaisesti asiakirjapyyntöjen perusteella julkistetut asiakirjat saatettiin yleensä saataville EKP:n julkisen asiakirjarekisterin kautta. Avoimuuden tehostamiseksi EKP laati lisäksi tiivistelmän EKP:n vastaanottamien asiakirjapyyntöjen aiheista vuodesta 2004 alkaen.

Euroopan oikeusasiamies ei havainnut epäkohtia EKP:n vastaanottamien asiakirjapyyntöjen käsittelyssä.

EKP:n aloitteet, joilla se pyrkii tukemaan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja läheistä yhteyttä kansalaisiin, saivat tunnustusta, kun se nimettiin Euroopan oikeusasiamiehen vuoden 2023 hyvän hallinnon palkinnon parhaiden ehdokkaiden listalle, koska se oli ”auttanut EU:n kansalaisia ymmärtämään rahapolitiikkaa nopean inflaation aikoina”.

11.4 Henkilöstöä tukeva toimintakulttuuri koko Euroopan eduksi

Henkilöstö on vuodesta 2022 lähtien vähitellen palannut etätöistä toimistolle, ja EKP on keskittynyt menettelyihin ja ohjelmiin, joilla tuetaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, ammatillista kehitystä ja organisaation joustavuutta. Tammikuussa 2023 otettiin käyttöön uusi etätyöjärjestely, joka tarjoaa joustomahdollisuuksia henkilöstölle ja harjoittelijoille. Vuonna 2023 virtuaalinen oppimisalusta EUREKA tuli myös Euroopan keskuspankkijärjestelmään ja yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien laitosten käyttöön, joten ne saivat lisää mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja henkilöstövaihtoon. Aidon osallistamiskulttuurin luominen on yksi EKP:n tavoitteista, ja sen edistämiseksi EKP:hen nimitettiin sovittelija ja monimuotoisuus- ja osallistamisasiantuntija.

EKP:n organisaatiokulttuuri

Vuoden 2022 siirtymävaiheen jälkeen otettiin käyttöön uusi etätyöjärjestely 1.1.2023. Etätyöstä saadut kokemukset olivat pääasiassa positiivisia: uusi järjestely tarjoaa henkilöstölle joustavia etätyömahdollisuuksia. EKP:n henkilöstö ja harjoittelijat voivat työtilanteen salliessa tehdä etätöitä jopa 110 päivää vuodessa.

Kaavio 11.1

EKP:n henkilöstön etätyö vuonna 2023

EKP pitää tärkeänä henkilöstön näkemysten kuuntelemista ja toteutti vuoden 2023 alussa henkilöstökyselyn. Sen perusteella henkilöstö oli edelleen vahvasti sitoutunut EKP:n työhön. Työkulttuurissa on kuitenkin vielä vahvistamisen varaa. Henkilöstökyselyn pohjalta EKP:n johtokunta käynnisti organisaatiokulttuuria edistävän hankkeen, jossa työntekijöillä oli tilaisuus oppia reagoimaan epäasialliseen käytökseen toimivalla tavalla. Hankkeessa toteutettiin interaktiivisia työpajoja, joilla vahvistettiin avointa keskustelukulttuuria ja yhteistyön pelisääntöjä.

Osaamisen kehittäminen

Vuonna 2023 EKPJ:ssä ja YVM:ssä toteutettiin huomattava henkilöstön liikkuvuuteen liittyvä uudistus, kun EKP:n EUREKA-oppimisalustaan kootut tiedot henkilöstön oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuuksista avattiin ensi kertaa muiden EKPJ:n ja YVM:n laitosten käyttöön. EUREKA edistää tietojen jakamista ja yhteistyötä, ja se on sekä EKP:n että YVM:n henkilöstön käytettävissä. Vuonna 2023 käynnistyi Schuman-ohjelman viides versio, johon kuului kaikkiaan 41 henkilöstövaihtohanketta EKP:n, kansallisten valvontaviranomaisten ja kansallisten keskuspankkien välillä. Lisäksi EKP jatkoi erityistä YVM:n vaihto-ohjelmaa, jossa henkilöstövaihtoa toteutettiin useiden kansallisten keskuspankkien ja eurooppalaisten laitosten kanssa. Vuoden 2023 lopussa käynnissä oli yhdeksän vaihtoa kahden kansallisen keskuspankin (Espanjan keskuspankki ja Ranskan vakavaraisuusvalvonta- ja kriisinratkaisuviranomainen) ja yhden laitoksen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, EIOPA) kanssa.

EKP jatkoi Leadership Growth Programme ‑ohjelmaansa, jonka tarkoituksena on kehittää johtamistaitoja ja tehostaa johtamista. Lisäksi se järjesti viimeiset seitsemän ryhmää Women’s Leadership Programme -ohjelmassa. Vuonna 2014 aloitetun ohjelman tavoitteena on lisätä naisten edustusta EKP:n tehtävissä. Toinen tärkeä ammatillisen kehityksen väylä oli mentorointiportaali, jossa henkilökunta ja harjoittelijat voivat ilmoittautua mentoreiksi ja hakea itselleen mentoria. Vuoden 2023 lopussa portaaliin oli kirjattu lähes 100 mentori-aktoriparia.

EKPJ:n ja YVM:n koulutus- ja kehittämisstrategian yhteydessä aloitettiin muitakin merkittäviä hankkeita. Kansalliset valvontaviranomaiset ja keskuspankit ryhtyivät käyttämään EUREKA-alustaa, joka tarjoaa mahdollisuuden osallistua lukuisiin EKPJ:n ja YVM:n laajuisiin oppimisen ja ammatillisen kehityksen hankkeisiin. Kärkihankkeena oli lokakuussa 2023 käynnistetty Central Banking & Banking Supervision Executive Education Programme ‑ohjelma. Vuoden mittaan toteutettiin kaksi hackathon-tapahtumaa, joihin osallistui henkilöstöä koko EKPJ:n ja YVM:n laajuudelta. Ensimmäinen hajautettua rahoitusta käsittelevä tapahtuma pidettiin helmikuussa, ja marraskuussa EKP:n tiloissa pidetyssä tapahtumassa aiheena oli ilmastonmuutos.

Harjoitteluohjelman kautta EKP tarjoaa maisteriopiskelijoille mahdollisuuden hankkia työkokemusta Euroopassa ja soveltaa opinnoissa hankkimiaan tietoja käytäntöön. Harjoittelijoiden kautta EKP voi perehtyä alan nykytutkimukseen ja hyötyä heidän innostuksestaan ja tuoreista ideoistaan. Harjoittelijoiden apuraha nousi 1.12.2023 yhteensä 1 170 euroon kuukaudessa ja 2 120 euroon vähintään kaksi vuotta tohtorivaiheen opintoja suorittaneiden opiskelijoiden kohdalla tämän tason harjoittelupaikoissa. Harjoittelijoille maksettiin myös majoitusavustusta.

Monimuotoisuus ja osallistaminen

Eurooppalaisen yhteiskunnan koko monimuotoisuuden huomioiminen ja aidon osallistamisen kulttuurin vakiinnuttaminen on pitkäaikainen hanke. EKP vahvisti hankkeen perustaa organisaatiossa tukemalla kuutta ruohonjuuritason monimuotoisuus- ja osallistamisverkostoaan ja aloittamalla osallistamista koskevan koulutusohjelman henkilöstölle, työryhmille ja johdolle. Osallistamiseen, keskinäiseen kunnioitukseen ja henkiseen turvallisuuteen perustuvan toimintakulttuurin edistämiseksi perustettiin kaksi uutta tehtävää. Sovittelija pyrkii estämään ja ratkaisemaan työpaikan ristiriitatilanteita auttamalla osapuolia saavuttamaan keskusteluyhteyden. Monimuotoisuus- ja osallistamisasiantuntija puolestaan huolehtii oman erikoisalansa näkökulmien huomioimisesta henkilöstö- ja kulttuurikysymyksissä.

Vuoden 2023 mittaan EKP piti sukupuolten moninaisuutta tärkeänä painopisteenä osana muita monimuotoisuuden näkökulmia ja osallistavan toimintakulttuurin kysymyksiä. EKP:n saavutuksia sukupuolten moninaisuuden tavoitteissa vuosina 2020–2026 ovat EDGE Move- ja EDGEplus-sertifikaatit, palkallisen vanhempainloman myöntäminen ei-synnyttävälle vanhemmalle, kokeilu harjoittelupaikoista autismin kirjolla oleville henkilöille sekä rotua, etnisyyttä, liittolaisuutta, vammaisuutta ja LGBT+-ihmisten osallistamista käsitteleviä tapahtumia.

EKP:lle on tärkeää saada palvelukseensa Euroopan parhaat osaajat, ja tätä tavoitetta varten se osallistui useisiin aliedustettujen ryhmien verkostoitumistapahtumiin, joita olivat esimerkiksi ADANin (Afro Deutsches Akademiker Netzwerk) järjestämät Euroopan suurimmat mustien ja rodullistettujen uramessut, LGBTQ+-ihmisten Sticks &Stones ‑uramessut ja naisten urakehitykseen keskittyvä herCAREER ‑tapahtuma. EKP ilmoitti avoimista työpaikoistaan myös vammaisille työnhakijoille suunnatuilla myAbility-verkkosivuilla. Naisten edustuksen vahvistamiseksi ja eri sosioekonomisista taustoista tulevien ihmisten osallistamiseksi EKP jatkoi naisille suunnattua ECB Scholarship for Women ‑stipendiohjelmaansa. EKP osoitti edelleen solidaarisuutta ja tukea Ukrainalle käynnistämällä stipendiohjelman 15 ukrainalaiselle opiskelijalle, jotka suorittavat kotimaassaan maisterivaiheen opintoja.

Kaavio 11.2

EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö lukuina

11.5 Ympäristö- ja ilmastohaasteisiin liittyvän työn edistäminen

Ilmastonmuutos etenee, ja mitä kauemmin päästövähennyksiä ja siirtymistä vihreämpään talouteen lykätään, sitä suuremmiksi kustannukset kasvavat.^{[91], [92]} Tähänastisesta edistyksestä huolimatta maailma ei edelleenkään ole oikealla uralla maailmanlaajuisen lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen esiteollisen ajan keskiarvon yläpuolelle.^[93] Tämä merkitsee, että muuttuvaan ilmastoon ja äkilliseen siirtymään liittyvät riskit ovat kasvussa, ja ne vaikuttavat rahapolitiikkaan ja rahoitus- ja pankkijärjestelmien vakauteen. Siksi EKP:n on olennaisen tärkeää olla selvillä ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen ja rahoitussektoriin, jotta se voi toteuttaa mandaattinsa mukaista tehtävää.

Tämän vuoksi EKP jatkoi ilmastonmuutoskeskuksensa koordinoimaa työtä ilmastonmuutokseen liittyvän toimintasuunnitelmansa toteuttamiseksi tehden yhteistyötä sisäisten sidosryhmien ja eurojärjestelmän kanssa asiaankuuluvien komiteoiden ja erityisten ilmastofoorumien kautta. Vuonna 2023 EKP jatkoi eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden ja ympäristönäkökohtien sisällyttämistä strategiansa määrittämiseen, hankkeisiinsa ja päätöksentekomenettelyihinsä.

Viime vuoden aikana EKP valmisteli ilmasto- ja luontosuunnitelmaansa vuosille 2024–2025. Suunnitelmassa esitetään ne toimet, joita se toteuttaa saavuttaakseen strategiset ilmastotavoitteensa. EKP nimesi myös toiminnalleen kolme painopistealuetta: vihreän siirtymän tukeminen, ilmastonmuutoksen lisääntyvien fyysisten vaikutusten ymmärtäminen ja luontoon liittyvien riskien tutkimuksen edistäminen.

Keskeisiä ilmastoon liittyviä toimia

Konkreettista edistystä saavutettiin monilla eri rintamilla, jotka kattavat laajan joukon EKP:n tehtäviä (ks. kaavio 11.3).

Rahapolitiikan toimeenpanon alueella EKP julkaisi maaliskuussa 2023 ensimmäiset ilmastoon liittyvät taloudelliset tiedot eurojärjestelmän hallussaan pitämistä yrityssektorin omaisuuseristä. Uudelleensijoitusten hiili-intensiteetti väheni yli 65 % ensimmäisten 12 kuukauden aikana sen jälkeen, kun uudelleeninvestoinneissa otettiin käyttöön ilmastopainotus lokakuussa 2022. EKP:n neuvosto vahvisti painotusparametriä, kun se helmikuussa päätti supistaa eurojärjestelmän hallussaan pitämien arvopapereiden määrää. Uudelleeninvestoinnit omaisuuserien osto-ohjelmassa lopetettiin heinäkuussa, mutta yrityssektorin omaisuuserien ilmastopainotusta jatketaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa. Ensimmäisessä ilmastopisteytyksen menetelmien tarkistuksessa lokakuussa 2023 todettiin, että pisteytysjärjestelmä oli saavuttanut asetetut tavoitteet ja että sen tärkeimmät elementit pidettäisiin käytössä. Yrityslainasalkkujen hiili-intensiteetin vähentämisen odotetaan jatkuvan koko vuoden 2024 ajan Pariisin sopimuksen tavoitteita tukevalla uralla. Lisäksi eurojärjestelmä jatkoi valmisteluja ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi vakuuskäytäntöihinsä ja riskiarvioidensa ja riskienhallintansa parantamiseksi.

Kaavio 11.3

Katsaus keskeisiin ilmastotoimiin

Laajamittaisilla analyyseillä tuettiin tiedottamista päätöksentekijöille, rahoitusalalle ja yleisölle ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen ja rahoitussektoriin sekä niiden merkityksestä EKP:n tehtävien kannalta.^[94] EKP arvioi vuonna 2023 edelleen ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemistoimien makrotaloudellisia seurauksia ja erityisesti vihreiden finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioihin. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun talousvaikutuksista tehdyssä mallipohjaisessa analyysissä havaittiin lieviä kielteisiä vaikutuksia talouteen. Yritysten rahoituksensaantia koskevan SAFE-kyselyn ja pankkien luotonantokyselyn tulokset viittaavat siihen, että euroalueen yritykset investoivat siirtymään ja että pankit soveltavat tiukempia luotonantokriteereitä yrityksiin, joiden päästöt ovat suuret ja joilla ei ole uskottavia siirtymäsuunnitelmia. Rahapolitiikan näkökulmasta taas äskettäisessä analyysissä selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rahapolitiikan välittymismekanismiin ja havaittiin, että vaikka siirtymä kasvattaa luoton kustannuksia ja vähentää lainanantoa kaikille yrityksille, sen kasvua hidastava vaikutus on lievempi niillä yrityksillä, joiden päästöt ovat pienemmät ja jotka sitoutuvat hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Useissa tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin muuttuvan ilmaston ja inflaation välistä yhteyttä ja todettiin, että vaikka lämpötilan nousu voi nopeuttaa elintarvikkeiden inflaatiota, toisaalta kuumempien kesien vaikutukset kysyntään voivat pitemmällä aikavälillä hillitä inflaatiota ja vaikutukset euroalueen eri talouksiin ovat epäsymmetrisiä (ks. kehikko 1). EKP jatkoi myös perehtymistä siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa potentiaaliseen tuotantoon.

Ilmastotietojen saatavuuden parantamiseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmä julkaisi ilmastonmuutokseen liittyviä indikaattoreita, jotka koskevat kestävää rahoitusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja fyysisiä riskejä (ks. osa 7.2).

EKP kehitti edelleen stressitestausmenetelmiään tutkiakseen koko talouden kestokykyä erilaisissa siirtymäskenaarioissa ja valvomiensa pankkien valmiutta vastata ilmastoriskeistä aiheutuviin rahoitus- ja taloussokkeihin. Vuonna 2023 EKP johti Network for Greening the Financial System ‑verkoston (NGFS) skenaariosuunnittelun ja ‑analyysin työryhmää, joka julkaisi neljännet makrotaloutta ja ilmastoa koskevat pitkän aikavälin skenaarionsa. Skenaariot toimivat yhteisenä lähtökohtana talouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvien ilmastoriskien analysoinnissa. Skenaariokehyksessä tunnustetaan ilmasto- ja talousmallinnusten epävarmuus ja rajoitukset esimerkiksi keikahduspisteiden osalta. EKP kehitti yhteistyössä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (European Insurance and Occupational Pensions Authority, EIOPA) kanssa toimenpidevaihtoehtoja ilmastoriskeihin liittyvän vakuutusturvan vajeen pienentämiseksi, koska vain neljännes ilmastoon liittyvistä katastrofivahingoista on EU:ssa vakuutettu. EKP analysoi myös valtioiden ilmastonmuutosriskejä, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti rahoitusvakauteen ja julkisiin menoihin. EKP ja Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) julkaisivat raportin, johon on koottu tietoja tärkeimmistä rahoitusvakauden indikaattoreista ja jossa hahmotellaan makrovakauskehys ilmastoriskien huomioon ottamiseksi. Raportin mukaan talouden suuri riippuvuus luonnon ekosysteemeistä saattaa pahentaa ilmastoon liittyviä rahoitusvakausriskejä.

EKP:n pankkivalvonnan osalta yhteisessä valvontamekanismissa valvotut luottolaitokset edistyivät tosin merkittävästi ilmasto- ja ympäristöriskien hallintakäytännöissään, mutta useat laitokset eivät edistyneet maaliskuuhun 2023 mennessä odotetussa määrin. EKP seuraa edelleen tiiviisti pankkien edistymistä ja toteuttaa tarvittaessa valvontatoimenpiteitä.^[95]

Vuosien mittaan EKP on jatkuvasti parantanut euroseteleiden turvallisuutta ja kestävyyttä niiden kierron kaikissa vaiheissa.^[96] Se julkaisi vuonna 2023 tutkimuksen euroseteleiden maksuvälinekäytön ympäristöjalanjäljestä. Tulevia euroseteleitä kehitetään ekologisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti, mikä merkitsee, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaikissa seteleiden kehitysprosessin vaiheissa (ks. osa 6.2).

Vuodesta 2021 alkaen EKP:n työntekijät ovat osallistuneet koulutuksiin ja monenvälisiin teknisiin työpajoihin EU:n ulkopuolisten keskuspankkikollegoidensa ja keskeisten osapuolten kanssa. EKP on myös edistänyt ilmastokysymyksiä ja hyödyntänyt säännöllistä yhteydenpitoa useissa työryhmissä ja tapahtumissa yhdessä keskuspankkien ja muiden toimielinten ja foorumien kanssa. Näihin kuuluvat NGFS-verkosto, finanssimarkkinoiden vakausneuvosto (Financial Stability Board), Baselin pankkivalvontakomitea, Euroopan valvontaviranomaiset ja Euroopan järjestelmäriskikomitea, Kansainvälinen järjestelypankki, G7-ryhmä, G20-ryhmä ja Kansainvälinen valuuttarahasto.

Luontoon liittyvistä riskeistä tehdyssä innovatiivisessa tutkimuksessa osoitettiin, että ekosysteemien tilan heikkeneminen aiheuttaa yrityksille haasteita ja saattaa vaikuttaa myös pankkeihin, sillä lähes 75 % euroalueen yrityslainoista (miltei 3 240 miljoonaa euroa) myönnetään lainansaajille, jotka ovat hyvin riippuvaisia ekosysteemipalveluista. EKP tutki myös ensimmäistä kertaa siirtymäriskejä ja ilmaston ja luonnon välistä yhteyttä. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset luontokadon pääasiallisina taustatekijöinä, euroalueen yritysten vaikutukset luontoon vastaavat maailmanlaajuisesti 582 miljoonan hehtaarin ”koskemattomien” elinympäristöjen häviämistä. Tutkimuksessa korostuu, miten tärkeää on sisällyttää ilmastonmuutos ja luontokato riskienarviointikehyksiin, sillä ne ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa.

Maaliskuussa 2023 EKP alkoi julkaista vuotuisen ympäristöselontekonsa lisänä vuotuisia ilmastoon liittyviä taloudellisia tietoja rahapolitiikkaan liittymättömistä sijoitussalkuistaan. Yhdessä ne antavat yleiskuvan EKP:n oman toiminnan ympäristövaikutuksista ja sen rahoittamien päästöjen hiilijalanjäljestä sekä niihin liittyvistä tavoitteista.^[97] Päivitettyjä tietoja EKP:n ympäristöasioiden hoidosta vuonna 2023 julkaistaan vuoden 2024 aikana.

12 Tutustu henkilöstöömme

Euroopan keskuspankki aloitti toimintansa euroalueen keskuspankkina 1.6.1998 selkeänä mandaattinaan hintavakauden ylläpitäminen. Vuosi 2023 oli EKP:n 25-juhlavuosi, ja sen mittaan juhlistettiin pankin lukuisia saavutuksia tänä aikana. EKP:n edeltäjänä toimineessa Euroopan rahapoliittisessa instituutissa (European Monetary Institute) uransa aloittaneet asiantuntijat kertovat tässä kokemuksiaan vuosien varrelta. Erityisesti he kertovat työstä vastaperustetussa organisaatiossa ja osallistumisesta EKP:n tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen, kun EKP vakiinnutti nopeasti asemansa muiden EU:n laitosten joukossa ja jatkoi kehittymistä ajan haasteiden myötä.

Rita Choudhury, johtava ryhmäpäällikkö, ekonomisti ja tilastoasiantuntija, tilastoinnin pääosasto

Urapolkuni EKP:ssä on opettanut minulle paljon. Se sai alkunsa rohkeasta heittäytymisestä, kun muutin uuteen maahan ja aloitin uudessa työssä. Tulin EKP:hen tutkimusanalyytikoksi ja työskentelin vielä kehitysvaiheessa olevassa tilastoyksikössä. Työntekijöitä oli silloin vain muutama sata, ja tekemistä oli paljon, joten jokaisen toimenkuvaan kuului monia tehtäviä. Tyypillinen työpäivä oli vaihteleva. Keskustelin eri toimialojen kanssa niiden tarpeista, suunnittelin tilastoinnin rakenteita, kirjoitin ohjelmakoodia ja välillä osallistuin puheiden laatimiseen. Nuoressa organisaatiossa menettelytavat hakivat vielä muotoaan, ja oli innostavaa nähdä omien luovien ratkaisujen toteutuvan usein hyvin nopeasti.

EKP:n kehityksen myötä avautui uusia ammatillisen kehityksen mahdollisuuksia. Työskentelin tilastojen parissa monissa eri tehtävissä, joissa sain syventää osaamistani ja edetä urallani. Erityisen mieleenpainuva tehtävä oli johtaa maavierailuja, joita teimme kansallisiin keskuspankkeihin ja kansallisiin valvontaviranomaisiin. Halusimme luoda suhteita ja opastaa uusia euroalueen jäseniä raportoinnin valmisteluissa.

Tällä hetkellä toimin vastikään perustetussa tiedonhallintatoimistossa, jonka tavoitteena on optimoida organisaation tietojen hallinta (esimerkiksi tekoälyn alalla) ja joka toimii tietohallintojohtajan alaisuudessa. Olen myös mukana monimuotoisuutta ja osallistamista edistävässä foorumissa. Nämä ovat tehtäviä, joissa saan olla yhteistyössä eri osastojen kanssa, ja on hyvin palkitsevaa tehdä töitä erilaisten ryhmien kanssa ja vaikuttaa omalta osaltaan EKP:n laajempien periaatteiden muotoutumiseen.

Vaikeitakin vaiheita on ollut, esimerkiksi brexit, joka herätti paljon epävarmuutta, mutta parhaiten mieleen ovat kuitenkin jääneet onnistumiset, joista kiitos kuuluu dynaamiselle työympäristölle, omistautuneille kollegoille ja jatkuvan kehittymisen näkymille.

Dimitrios Koukidis, toimittajahallinnan johtava asiantuntija, viestinnän pääosasto

Muistan elävästi, miten valmistauduimme EKP:n avajaisseremoniaan kesäkuussa 1998. Kuuluin pieneen työryhmään, joka oli järjestämässä tapahtumaa. Työryhmässä vallitsi valtava innostus ja vahva yhteishenki, vaikka uuden organisaation perustamiseen ja jaloilleen saamiseen aina liittyykin haasteita. Useiden vuosien ajan minulla oli ilo saada järjestää sekä julkisia että sisäisiä tapahtumia EKP:ssä, kun erilaisia tapahtumia kehitettiin lisää ja niiden mittaluokka kasvoi.

Pikakelataan sitten nykyhetkeen. Nyt työskentelen kielipalvelutoimistossa, jonne siirryin sisäisen liikkuvuusmahdollisuuden kautta vuonna 2016. Tehtäviini kuuluvat tekstien kääntämiseen ja editointiin liittyvä budjetointi, hankinnat ja toimittajahallinta, jotta viestintää voidaan toteuttaa EU:n 24 virallisella kielellä. Nämä tukitoiminnot ovat olennaisen tärkeitä, sillä ne auttavat EKP:tä viestimään selkeästi ja vaikuttavasti niin asiantuntijoille kuin laajemmalle yleisölle. Kuten koko EKP:ssä, meilläkin käytetään uusinta teknologiaa. Yhdessä kollegoideni kanssa sovellan esimerkiksi tekoälytekniikoita, jotta voimme tehostaa toimiston työprosesseja.

Takana on pitkä ja kiehtova matka, ja on ollut kunnia saada olla mukana tekemässä EKP:stä maailmanluokan instituutiota, joka huolehtii hintojen vakaudesta ja rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta euroalueen noin 350 miljoonan asukkaan eduksi. Olen myös kiitollinen ammatillisen ja henkilökohtaisen kasvun mahdollisuuksista, joita EKP:ssä on ollut tarjolla koko urani ajan.

Francesco Mazzaferro, johtaja, Euroopan järjestelmäriskikomitean sihteeristö

Muistan vieläkin urani alkuvaiheen ”muutoskomiteassa”, joka Tommaso Padoa-Schioppan tuella valvoi markkinoiden muutosta, kun kymmenestä kansallisesta valuutasta tuli euro keskiyöllä 31.12.1998. Olin työskennellyt Euroopan rahapoliittisessa instituutissa vuodesta 1995. Tuona päivänä, jolloin tekemämme työ huipentui, kuvittelin, että kaikki oli nyt valmista. Pelkäsin, että intensiivisten alkuvuosien jälkeen vaarana olisi juuttua rutiineihin. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi seuraavina kymmenenä vuonna, jolloin työpaikkanani oli uusi eurooppalaisten ja kansainvälisten suhteiden pääosasto. Rahaliittomme herätti laajaa mielenkiintoa, ja sen ansiosta pääsin panemaan alkuun innovatiivisia teknisiä avustusohjelmia, joita eurojärjestelmä perusti EU:n lähimaiden keskuspankkeja ja valvojia varten.

Kymmenen vuoden kuluttua, kun itsenäinen Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) perustettiin EKP:n yhteyteen finanssikriisin jälkeen, minulle tarjoutui tilaisuus kokeilla jotain uutta. Alkuvuodesta 2010 minua pyydettiin projektipäälliköksi hoitamaan EJRK:n perustamishanketta. Vuoden kuluttua sain nimityksen EJRK:n sihteeristön päälliköksi. Siitä pitäen olen joka päivä iloinnut työstäni, jossa voin osana suurta organisaatiota olla mukana huolehtimassa rahoitussektorin kyvystä selvitä talouden häiriöistä yhdessä eurooppalaisten ja kansainvälisten keskuspankkien ja valvojien kanssa. Ilonaiheena ovat myös poikkeukselliset työtoverit EKP:ssä ja EJRK:n jäsenlaitoksissa.

Emily Witt, toimistopäällikkö, markkinaoperaatioiden pääosasto

Aloitin työt Euroopan rahapoliittisessa instituutissa vuonna 1995, ja olin niiden sadan ensimmäisen työntekijän joukossa, joiden tehtävänä oli valmistella Euroopan yhteisen rahan käyttöönottoa. Vuonna 1998 pääsin nopeasti perehtymään siihen, miten EKP toimii yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa. Oli hienoa olla mukana koordinoimassa yleistä testausta ja todistamassa vastaperustettujen järjestelmien sujuvaa toimintaa, oli kyse sitten rahapoliittisten operaatioiden toteuttamisesta, maksujen suorittamisesta tai Euroopan laajuisten tilastotietojen keräämisestä.

EKP:n sisäisen liikkuvuuden tavoitteen kannustamana työskentelin kuudella eri toimialalla (maksut, tietotekniikka, henkilöstöhallinto, sihteeristö, tilastot ja markkinat). Näin sain kartuttaa tietojani keskuspankkitoiminnan ydinalueista ja hioa taitojani projektinhallinnan, henkilöstöhallinnon ja johtamisen saralla. Minua innosti olla jatkuvasti keskellä erilaisia näkökulmia ja ajattelutapoja, ja loin kestäviä verkostoja ja ystävyyssuhteita koko Euroopan laajuudella.

EKP:n tavoitteet innoittavat minua, ja olen ylpeä, kun olen saanut myötävaikuttaa muutoksenhallinnan hankkeiden menestymiseen koko Euroopan eduksi. Yksi esimerkki niistä on asiakirja- ja arkistonhallintajärjestelmämme toteuttaminen. Se on tärkeä väline, jonka avulla tietoja voidaan jakaa tehokkaasti kansallisten keskuspankkien kanssa, ja se on myös tapa turvata EKP:n institutionaalinen muisti.

Nykyään vastaan rahoitusoperaatioihin liittyvien palveluiden toimistosta. Pidän siitä, että saan olla markkinoiden tuntumassa ja että työssäni yhdistyvät päivittäiset operaatiot ja kiinnostavat hankkeet, joihin kuuluu yhteistyötä EKP:n monien toimialojen, keskuspankkien ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Vastikään teimme Euroopan komission kanssa sopimuksen finanssihallinto- ja maksajavirastopalvelujen järjestämisestä.

Lempiharrastuksiani ovat lukeminen, kokkaaminen ja vaellus. Toimin aktiivisesti EKP:n vaelluskerhossa. Siellä on loistava tilaisuus tavata kollegoita myös työn ulkopuolella ja liikkua luonnossa eri puolilla Eurooppaa.

Tilinpäätös

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase 31.12.2023