Vuoden 2017 alkupuolella euroväärennöksiä edelleen vähän
- Vuoden 2017 alkupuoliskolla poistettiin kierrosta 331 000 euroseteliväärennöstä.
- Väärennöksistä noin 85 % on 20 ja 50 euron seteleitä.
- Kaikkien eurosetelien aitous voidaan tarkastaa tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä.
- Euroseteleihin luotetaan, ja niillä on turvallista maksaa.
Vuoden 2017 alkupuoliskolla poistettiin kierrosta noin 331 000 väärennettyä euroseteliä, mikä on vähemmän kuin vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Mahdollisuus kohdata väärennetty seteli on siis häviävän pieni.
Liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna väärennösten määrä oli edelleen hyvin pieni. Liikkeessä olevien setelien määrä on kasvanut jatkuvasti bruttokansantuotetta nopeammin. Esimerkiksi vuonna 2016 liikkeessä olevien eurosetelien määrä kasvoi noin 7,0 % ja arvo noin 3,9 %. Liikkeessä on nyt yli 20 miljardia euroseteliä, ja niiden yhteenlaskettu arvo on yli 1 100 miljardia euroa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty puolivuosittaiset tiedot väärennösten määrän kehityksestä.
Tarkastelujakso |
1/2014 |
2/2014 |
1/2015 |
2/2015 |
1/2016 |
2/2016 |
1/2017 |
Väärennösten määrä |
331 000 |
507 000 |
454 000 |
445 000 |
331 000 |
353 000 |
331 000 |
Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti:
Seteliarvo |
5 € |
10 € |
20 € |
50 € |
100 € |
200 € |
500 € |
Prosenttiosuus |
1,0 % |
2,4 % |
36,9 % |
47,6 % |
9,0 % |
1,6 % |
1,5 % |
Kehitys vuoden 2017 alkupuoliskolla:
- Eniten väärennettiin edelleen 20 ja 50 euron seteleitä. Näiden kahden seteliarvon yhteenlaskettu osuus kaikista väärennöksistä oli 85 %.
- Suurin osa (96,7 %) väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Noin 2,3 % euroväärennöksistä havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput 1,0 % muualla maailmassa.
Setelien aitous kannattaa tarkastaa. Jo ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta lähtien eurojärjestelmä – eli EKP ja euroalueen 19 kansallista keskuspankkia – on kehottanut kaikkia olemaan valppaina seteleitä saadessaan. Aidot setelit on helppo tunnistaa käyttämällä EKP:n eurosivuilta ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli tunnustelemalla setelin painatusta, katsomalla seteliä valoa vasten ja kallistelemalla sitä. Väärennökseksi epäiltyä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin tai (mikäli kansallinen käytäntö sen sallii) kansalliseen keskuspankkiin tai oman pankin konttoriin. Eurojärjestelmä tukee viranomaisia väärennösten torjunnassa.
Eurojärjestelmä tiedottaa eurosetelien turvatekijöistä monin tavoin, jotta väärät setelit osattaisiin erottaa aidoista ja jotta rahaa ammattimaisesti käsittelevät pystyisivät varmistamaan, että setelinkäsittelylaitteet tunnistavat väärennökset luotettavasti ja poistavat ne kierrosta.
Eurojärjestelmä kehittää jatkuvasti seteliteknologiaa, sillä eurosetelien turvallisuus on sen vastuulla. Toisen eurosetelisarjan käyttöönoton myötä setelit ovat aiempaa turvallisempia ja luottamus yhteiseen rahaan vahvistuu.
Uusi 50 euron seteli otettiin käyttöön 4.4.2017. Setelissä on uudenlaisia turvatekijöitä. Eurojärjestelmä tukee laitevalmistajia ja ‑toimittajia setelinkäsittelylaitteiden ja aitouden tarkastamisessa käytettävien laitteiden päivittämisessä uutta seteliä varten. Jos jokin laite ei vielä hyväksy uuden eurosetelisarjan seteleitä, käyttäjien tai omistajien tulee viipymättä ottaa yhteyttä laitteen valmistajaan tai toimittajaan.
Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Eszter Miltényi-Torstensson puhelinnumerossa +49 69 1344 8034.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle